Elämä on yhtä jatkuvaa arvovalintaa
Sanna Marin sanoi, ettei pidä tärkeimpänä asiana, mitä tarjotaan jatkoksi kotimaassa tai kansainvälisesti, kun on jo perhe ja suloinen tytär. Ohhoijaa, mikä oivallus! Kunpa emme olisi houkuteltavissa aseman tai mammonan keinoin, vaan keräisimme aarretta, mikä ei häviä. Perhe, se on ikuiseksi suunniteltu. Miten sellainen näkemys, elämäntaito syntyy? Se alkaa poikkeavista yksilöistä, jotka ovat informoituja, joille on annettu tietoa, kuinka ponnistaa eteenpäin tietämättömyydestä.
Taustat, kulttuurit, ne vaikuttavat. Eräs kollegani kertoi avustaessaan suolistoleikkausta, halunneensa pätevältä kirurgilta opetusta, mitä oltiiin tekemässä ja miksi. Kirurgi ei kertonut mitään – varjeli antamasta vähemmän koulutetulle ”ilmaista tieto-taitoa.” Toki on tietoa, jota ei sovi jakaa ainakaan pahantekijöille ja heille, jotka eivät sitä halua tai ymmärrä. Kaikkia kuitenkin tulee rakastaa, ajatella heidän parastaan, toivoa, että ehkä joskus saatetaan olla yhtä mieltä.
