Ei turpo-asiantuntijaa valtioneuvoston kansliaan: ei paisuteta hallintoa
Yle uutisoi, että Sanna Marin esikuntineen suunnittelee pääministerille omaa turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa, sekä omaa yksikköä tehtävään liittyen. Turpo-yksikkö toimisi valtioneuvoston kanslian yhteydessä. On syytä vakavasti miettiä, onko tällaiselle yksikölle mitään todellista tarvetta.
Turvallisuuspolitiikka on ensisijaisesti presidentin vastuulla. Perustuslain mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa presidentti, yhdessä valtioneuvoston kanssa. Pääministeri taas johtaa valtioneuvoston toimintaa ja hallitusohjelman toimeenpanoa.
Marinin hallitus on jo paisuttanut avustajiensa määrää. Vuonna 2021 kustannukset olivat nousseet peräti 83 % verrattuna Sipilän hallitukseen (Mtv Uutiset 7.3.2021).
Suomessa ei voi kasvattaa tarpeettomasti julkista sektoria, sillä käytännössä yksityinen sektori kustantaa julkisella sektorilla toimivat palkansaajat – julkisen sektorin palkat maksetaan lähinnä verovaroista (pääosa valtion tuloista on verotuloja, ja kuntien tuloista valtaosa verotuloja/valtionosuuksia). Vuonna 2020 julkinen sektori muodosti yli 20 prosenttia palkansaajista, joita oli kaikkiaan reilu 2 miljoonaa.
Erityistä varovaisuutta pitäisi noudattaa juuri nyt, kun taloustilanne on hyvin epävarma. Suomella on valtionvelkaa ennätykselliset 140 miljardia, ja korot voivat nousta tämän vuoden aikana vajaaseen kolmeen miljardiin. Vertailun vuoksi todettakoon, että esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön budjetti v. 2023 on 3,3 miljardia, tai opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti 7,7 miljardia. Jokainen voi siis miettiä, mitä kaikkea pelkillä valtion korkokuluilla vuodessa saisi.
Esimerkiksi OP-Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio on varoittanut valtion velkaantumisesta ja todennut, että ellei sitä pysäytetä, seuraava kriisi on valtion velkakriisi. Jos valtio ei selviä veloistaan ja joutuu hakemaan tukea esim. Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), niin Suomen talous- ja yhteiskuntapolitiikka siirtyy vuosiksi pois omista käsistämme.
Odotetusti myös Kansainvälinen valuuttarahasto on huolestunut Suomen velkakehityksestä, mikä käy ilmi sen julkaisemasta Suomea koskevasta vuosittaisesta raportista. IMF suosittelee kiristämään finanssipolitiikkaa, sopeuttamaan julkista taloutta sekä lisäämään työllisyyttä ja tuottavuutta.
Suomella on edessään kivinen tie, sillä seuraavan hallituksen on kyettävä tarpeellisiin sopeutustoimiin. Muuten vaarannamme maamme tulevaisuuden ja itsenäisen talouspoliittisen ja yhteiskuntapoliittisen päätösvallan. Tuhannen taalan kysymys on, mistä leikkaukset tehdään, ja mistä ei. Perussuomalaisessa arvomaailmassa suomalainen tulee ensin, ja muualta voidaan leikata.
