Eduskuntavaaleista tulossa tiukat kolmen kärkipuolueen välillä
YLE on julkaissut puolueiden kannatusnumerot (%):
Eduskuntavaaleista tulossa tiukat kolmen kärkipuolueen välillä. Kokoomus on edelleen kärjessä, mutta SDP on noussut toiseksi ohi PS:n. Vihreät on puolestaan ohittanut kannatuksessa keskustan.
| Puolue | YLE 02.02.2023 | HS 18.01.2023 | Vaalit 2019 |
| Kokoomus | 21,6 | 22,8 | 17,0 |
| PS | 18,4 | 19,1 | 17,5 |
| SDP | 19,1 | 18,5 | 17,7 |
| Keskusta | 10,1 | 9,8 | 13,8 |
| Vihreät | 10,3 | 9,2 | 11,5 |
| VAS | 7,6 | 7,8 | 8,2 |
| RKP | 4,4 | 4,4 | 4,5 |
| KD | 4,0 | 3,9 | 3,9 |
| LiikeN | 1,8 | 2,2 | 2,3 |
| Muut | 2,7 | 2,3 | 3,6 |
Ylen ja HS:n julkaisemien kannatusmittausten puoluekohtaisia lukuja voi verrata vuoden 2019 eduskuntavaalien kannatuslukuihin (taulukon oikeanpuoleinen sarake). Jos puolueen kannatuslukema poikkeaa suuntaansa vuoden 2019 vaalien kannatuslukemasta enemmän kuin kannatusmittausten nk. virhemarginaali, kyseistä puoluetta odottanee kansanedustajapaikkojen määrän lisäys tai lasku.
Kirjoitin kuukausi sitten tässä vastaavassa blogissa, että puolueet asemoituvat kannatuksensa puolesta kolmeen ryhmään ( 1. kärkiryhmä KOK, PS ja SDP ja 2. keskiryhmä keskusta, vihreät ja VAS sekä 3. pienryhmät RKP, KD ja LiikeN.) Kannatuserot em. ryhmien välillä on siksi suuret, etteivät vaalit tule ryhmien järjestystä enää muuttamaan.
Vaalien jälkeinen hallituspohja on suosittu blogikirjoittelun ja kommentoinnin aihe. Sen verran sanon tässä, että kolmen kärkipuolueen järjestys tulee vaikuttamaan moneen asiaan hallituspohjan ja pääministeripuolueen lisäksi . Muistutan vain, että eduskunta äänestää pääministeristä. Mistä puolueesta tulee sitten eduskunnan puhemies. Yleensä viime aikoina eduskunnan puhemies on tullut hallituksen toiseksi suurimmasta puolueesta. Mikä puolue saa tulevassa hallituksessa sitten esim.ulkoministerin, puolustusministerin tai valtiovarainministerin salkut.
Vuoden 1991 eduskuntavaaleista lähtien suurimman puolueen puheenjohtajasta on tullut seuraava pääministeri. Edellisellä vaalikaudella 1987-1991 ei näin ollut, vaikka SDP oli tuolloin suurin puolue.
Luettelo Suomen pääministereistä
****
Maailmalla lyödään jo vetoa Suomenkin vaaleista . Puoluekohtaisia kuukausittaisia kannatuslukuja vv. 2019-2023 löytyy tästä linkistä.
Seuraavassa linkit, miten viimeiset ennusteet osuivat kohdalleen vv. 2015-2019 eduskuntavaaleissa.
2019 Vaalitulos – YLE/Taloustutkimus – HS/Kantar TNS
2015 Vaalitulos – YLE/Taloustutkimus – HS/TNS Gallup
****
Huhtikuun 02.04.2023 eduskuntavaaleihin on enää aikaa kaksi kuukautta. Puolueissa on ollut käynnissä vielä viimeisten ehdokaspaikkojen täyttäminen eri vaalipiireissä. Uusia nimekkäistä ehdokkaista on tullut ehdolle. Kovin taisto samassa vaalipiirissä käydään – ei kilpailevan puolueen ehdokkaan kanssa, vaan oman puolueen toisen ehdokkaan kanssa. Mestarihiihtäjä Juha Mieto kertoi asiasta oman kokemuksensa ”Itse asiassa kuultuna” -ohjelmassa. Välttämättä ei aina kilpaa käydä puhtain asein. Samaan ilmiöön kuuluu myös, jos kannatus ei riitä ehdokkaaksi saakka omassa puolueessa, erotaan puolueesta ja kannetaan vuositolkulla katkeruutta.
Puolueiden julkaisemissa vaaliohjelmissa on julkisen talouden vakauttamisen tarpeesta ja määrästä suuria eroja. Vaihteluväli tällä hetkellä liikkuu 2 – 9 mrd:n välillä.
Puolueet pääsevät eduskunnassa sanomaan velanotosta omat “poliittiset päästönsä” välikysymyskeskustelussa (VK 7/2022 vp) keskiviikkona 08.02.2023. Hallituksen itse asettama talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi eilen vuosittaisen raportin. Raportin mukaan uudelta hallitukselta tarvitaan heti mittava suunnitelma (1,5 mrd/v) julkisen talouden sopeuttamiseksi. Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa joulukuussa esitetiin samansuuntainen sopeustutarve.
Tarvitaan laajaa yhteistyötä julkisen talouden kuntoon saamiseksi. Eikä julkistalouden vakauttaminen tapahdu enää yksin talouskasvulla ja parilla miljardilla. Esimerkiksi viime vuodesta kasvavat monella miljardilla korkomenot seuraavan vaalikauden aikana, jopa 4 mrd:n tasolle.
****
Katso tästä eräiden Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.
Ruotsi – Norja – Tanska – Saksa – Itävalta – Hollanti – Britannia – Italia – Kreikka – Espanja – Ranska – Viro – Suomi – Kanada – USA – Japani
Euroopan maita, joissa viime vuonna vaihtui pääministeri (mm. Ruotsi, Italia, Britannia), olen mielenkiinnolla seurannut. Yhtä lailla kiinnostavaa on ollut myös seurata USA:n sisäistä poliittista olotilaa marraskuun välivaalien jälkeen.
Vuonna 2023 eri maissa pidettäviä vaaleja (mm. 14.05 2023 Turkish presidential election – Turkish parliamentary election).
Transparency International -järjestö julkaisi tiistaina vuosittaisen Corruption Perception Indexin (CPI) tulokset. Sen mukaan Tanska, Suomi, Uusi-Seelanti, Norja ja Ruotsi ovat maailman vähiten korruptoituneita maita. Unkari on sijalla 77/180, Valko-Venäjä sijalla 91/180, Turkki sijalla 101/180, Ukraina sijalla 116/180 ja Venäjä sijalla 137/180.
