Blogeista on tullut hiipuva pappojen ja mummojen laji
Ne jotka ottivat blogien kirjoittamisen ja kommentoinnin aikanaan haltuunsa, he ovat jo pappa- ja mummoiässä. Siis siinä iässä, jolloin omat lapset tekevät lapsia. Kun katsoo täällä Puheenvuorossa kirjoittajia ja kommentoija, niin lähes kaikki ovat keski-ikäisiä tai sitä vanhempia tätejä ja setiä.
Formula 1:stä erään työkaverini poika totesi, että sitä ei ainakaan katsota, se on pappojen laji. Tämä on kuvaava toteamus ilmiöiden hiipumisesta.
Aika aikaansa kutakin, voi todeta myös näiden perinteisten kirjoitettujen blogien osalta. Yleisesti blogien ja blogikirjoittamisen elinkaari on jo kääntynyt laskuun. Jäin miettimään mihin ajoittuu se blogien kirjoittamisen ”kulta-aika”? Se taisi olla jossakin 2010-luvun alkupuolella.
Nuoremmilla sukupolvilla ovat jo muut välineet. Videoblogeissa on ollut jo kovaa kilpailua pitkään suosiosta markkinoilla ja esimerkiksi Youtubessa ne alkavat jo näyttämään yhdestä puusta veistetyltä. Ilmiöt tulevat ja menevät. TikTok-ilmiökin on jo vakiintunut paikalleen.
Kirjoitetulla blogilla kiinnostavuus haetaan sillä, että saa merkittävän lukijakunnan tuohtumaan. Samaa vanhaa tekniikkaa toimittajatkin käyttävät. Blogi jota jaetaan muissa medioissa tyyliin ”katsokaa mitä tämä on kirjoittanut” on ihmisiä kiinnostava ja saa paljon lukukertoja.
Minäkin kuulun pappa- ja mummoikäisten joukkoon. Tämän toteaminen vähentää tämän blogin kiinnostavuutta, siitä syystä koska totean etukäteen sen, mistä tulisi minulle muuten noottia tämän kirjoituksen osalta.
Kiinnostavuus on aivan oleellista, muuten blogikirjoittamisessa ei ole oikeastaan mitään järkeä.
