Apteekit: etujärjestöjen lobatessa kansalainen unohtuu
Apteekkijärjestelmän uudistaminen on pöydällä seuraavien vaalien jälkeen. Kaupan ala lobbaa saadakseen siivun markkinaosuudessta, ja Apteekkariliitto lobbaa nykymallin jatkamisen puolesta.
Kun edunvalvojat kiistelevät markkinaosuuksista, niin tavallinen kansalainen on lähinnä maksajan roolissa. Siksipä päätin kynäillä hieman edunvalvojista riippumatonta tosiasiaa, sekä ”oman” ehdotukseni.
Alkuun – apteekkari on Suomen parhaiten tienaava ammatti, tämä näkyy tilastoissa selkeästi:
Kyse on tosiaan ammatista, eikä yrittämisestä, sillä todellista yrittäjänriskiä ei ole – tämä johtuu siitä, että apteekkien kilpailua rajoitetaan lupamenettelyllä.
Kaikkein parhaiten tuottavat apteekit löytyvät täältä (2014 luvut):
MOT-selvitys: apteekkien huipputulokset
Liikevoittoprosentit ovat tosiaan huimia, eikä tuollaisesta voi kukaan kilpaillulla alalla toimiva haaveilla – siispä kyse on käytännössä yrittämisen sijaan oikeudesta kantaa veroa. Tämä johtuu siitä, että lääkkeet ovat välttämättömyyshyödyke – ostat, tai itket ja ostat. Yhteiskunta myös maksaa merkittävän osan lääkkeistä (1,5 mrd vuonna 2019), eli käytännössä nykyjärjestelmä kanavoi yhteistä rahaa yksityisiin taskuihin.
Mutta miten tällainen järjestelmä on päässyt syntymään? Periaatepäätöksestä.
Tää taas on ollut periaateasia, että Suomessa on samanhintaiset lääkkeet koko maassa. Jos tästä halutaan luopua, niin sitten luovutaan.
— Harri Nurmi (@hpnurmi) March 12, 2023
Tuo aluepoliittinen periaatepäätös on ollut pohjana nykylaille, joka johtaa siihen, että apteekkarit keskuksissa vuolevat kultaa. Nyt on kuitenkin hyvä aika käydä poliittinen keskustelu tuosta periaatepäätöksestä.
Kilpaillussa markkinassa kansalainen voisi äänestää jaloillaan ja ostaa naapurista halvemmalla, joka myös parantaisi saatavuutta (apteekkeja olisi enemmän, ja ne olisivat auki pidempään). Vaikka nykyjärjestelmässä lääkkeiden hinta ei jousta, on silti apteekkarien lompakon mukaista pitämään huoli siitä, että apteekkeja on mahdollisimman vähän, ja näin he myös aktiivisesti tekevät:
Kaleva: Ouluun ei voida perustaa uusia apteekkeja – Taustalla apteekkarin valitus
Parempi järjestelmä olisi sellainen, jossa kukaan ei pysty estämään apteekkien perustamista. En itse näe tarpeelliseksi että kaikkia itsehoitolääkkeitä tulisi myydä myös ruokakaupoissa, mutta nykyiselläänkin niistä löytyy jo nikotiinikorvaushoitoa, eli eiköhän sijaa olisi myös joillekin usein kysytyille & harmittomille itsehoitolääkkeille.
Loput tulisi myydä edelleen apteekeissa, joita jokainen proviisori voisi halutessaan perustaa ja omistaa vaikka maksimissaan viisi (jotta ala ei ketjuunnu heti kättelyssä liiaksi) minne lystää. Tämän lisäksi mm. lääketaksa tulisi korvata hintakatolla. Pitkämuistiset voivat todeta, että ideahan ei kuulosta uudelta.
Eikä se sitä olekaan, entinen kansanedustaja Antero Vartia ehdotti samaa jo 2016:
Kansanedustaja Antero Vartia avaisi kilpailua, mutta pitäisi lääkkeet apteekeissa
Ehdotan siis, että ensi vaalien jälkeen kääritään hihat, ja tuodaan lisää kilpailua myös lääkkeisiin.
Kirjoittaja on liberaali filosofi, jota voi halutessaan äänestää Helsingissä Liberaalipuolueen listalta numerolla 22.
