AOA Pasi Pölönen: Yksityisten tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen (HE 72/2002 vp, s. 60)
VIRHEELLINEN TIETO OIKEUDENKÄYNTIMAKSUSTA
2.8.2021 EOAK/6234/2020
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola–Sarja
– – ”Hyvästä hallinnosta säädetään tarkemmin hallintolain 2 luvussa.
Hallinnon oikeusperiaatteita koskevan hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Säännökseen sisältyvään luottamuksensuojan periaatteeseen kuuluu keskeisesti, että yksityisten tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen (HE 72/2002 vp, s. 60).
Hyvään hallintoon kuuluu myös muun muassa neuvonta, josta säädetään hallintolain 8 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa.
Perustelujen mukaan säännös hallintoasian hoitamiseen liittyvästä neuvonnasta ilmentäisi lähinnä vaatimusta menettelyllisestä neuvontavelvollisuudesta. Tämä edellyttäisi, että viranomainen antaa asiakkailleen neuvoja esimerkiksi siitä, miten asia pannaan vireille ja mitä asiakirjoja tulee esittää asian vireillepanemiseksi. Viranomaisen on huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten oikeuksiensa käyttämisestä. (HE 72/2002 vp, s. 62–63).
Hallintoasian ratkaisemisesta säädetään hallintolain 7 luvussa ja valitusosoituksesta siihen sisältyvässä 47 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan.
Lainkohdan 2 momentissa (434/2003) säädettiin kantelun tarkoittamana ajankohtana, että valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta. Säännöstä on muutettu hallintolain 1.1.2020 voimaan tulleella muutoksella. Voimassa olevan säännöksen mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.
Tuomioistuinmaksulain 2 §:n mukaan oikeudenkäyntimaksu hallinto–oikeudessa on vuonna 2017 ollut 250 euroa.” – –
—
Tarkistapa, oletko saanut oikean suuruisen oikeudenkäyntimaksun? Jos et, tee asiassa oikaisuvaatimus maksun määränneelle taholle:
Ks. Finlex.fi: Ajantasainen Tuomioistuinmaksulaki (11.12.2015/1455)
2 §
Oikeudenkäyntimaksun suuruus
Riita-, rikos- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksua seuraavasti:
Tuomioistuin | euroa |
korkein oikeus | 500 |
korkein hallinto-oikeus | 500 |
hovioikeus | 500 |
– rikosasia, lähestymiskieltoasia ja ulosottokaaren (705/2007) mukainen muutoksenhakuasia sekä asia, jossa sovinto ei ole sallittu | 250 |
hallinto-oikeus | 250 |
käräjäoikeus | |
– riita-asia ja maaoikeusasia | 500 |
– rikosasia, lähestymiskieltoasia ja ulosottokaaren mukainen muutoksenhakuasia sekä asia, jossa sovinto ei ole sallittu | 250 |
– yksipuolisella tuomiolla tai myöntämisen perusteella tuomiolla ratkaistu tai sillensä jäänyt oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu riita-asia, jota koskevat tiedot on toimitettu suoraan käräjäoikeuden tietojärjestelmään | 65 |
– muu yksipuolisella tuomiolla tai myöntämisen perusteella tuomiolla ratkaistu tai sillensä jäänyt oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu riita-asia | 86 |
– vastaajan riitauttama oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu asia | 250 |
työtuomioistuin | 2 000 |
markkinaoikeus | 2 000 |
vakuutusoikeus | 500 |