Ajankohtainen turvallisuuspolitiikka – mihin kiinnittää huomiota juuri nyt
Turvallisuuspolitiikassa on tullut tavaksi todeta turvallisuusympäristömme olevan muutostilassa. Sitä se onkin. Epävakauden ja tietynlaisen arvaamattomuuden kanssa saamme oppia elämään myös tulevat vuodet. On esimerkiksi mahdollista, että Venäjä ajautuu sisäiseen kaaoksen tai että transatlanttinen suhde vaikeutuu. Molemmat asioita, jotka ovat hyvin merkittäviä turvallisuudellemme. Opetellessamme elämään puolustusliiton jäsenenä, lienemme samalla matkalla kohti entistä vaikeampien ratkaisujen aikaa. Edessämme saattaa olla – sotiemme aikaa lukuunottamatta – itsenäisyyden ajan historiamme vaikeimpia vuosia. Mutta pärjäämme kyllä, sekin pitää sanoa, ja Suomi on turvallinen maa.
Kun parhaillaan tapahtuu ympärillämme paljon, nostan esille 10 asiaa, jotka ainakin on tarpeen tässä hetkessä huomioida.
1. Venäjän laajamittaista, kansainvälisistä sopimuksista täysin piittaamatonta ja raakaa, hyökkäyssotaa on tänään Ukrainassa koettu tänään 420 päivää. Tätä sotaa emme saa ”siirtää sivuun” ajatuksissamme ja toimissamme. Ukraina taistelee tänäänkin valtiollisesta olemassaolostaan sekä koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen tulevaisuudesta. Siihen Ukraina tarvitsee vahvan poliittisen, taloudellisen ja materiaalisen tukemme. Taisteluväsymys on ylellisyys, johon ukrainalaisilla ei ole varaa. Länsimaiden yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa on erittäin merkittävä asia.
2. Yleistilanteen voi Ukrainassa arvioida menevän huonompaan suuntaan ennen paremman ajan koittamista. Tämä on syytä myös oman turvallisuutemme kannalta tiedostaa. Kuten myös se, että kaikki vaihtoehdot Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan lopputuloksena ovat vielä mahdollisia. Putinin Venäjä käy omaa olemassaolonsa taistelua, jossa panokset ovat nyt kasvamassa entisestään. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää Krimin suuntaan, sillä siitä on mahdollisesti tulossa sodan ratkaisupaikka.
3. Maantieteelliset tosiasiat ympärillämme eivät ole muuttuneet. Pitkä itäraja sekä Pietarin ja Kuolan niemimaan strateginen merkitys Venäjälle eivät ole hävinneet vaan jatkossakin määrittävät turvallisuuttamme. Venäjän sisäinen tilanne on turvallisuuskysymys myös Suomelle. Monenlaisia huhuja on nyt liikkeellä valtataisteluista Kremlissä ja Putinin terveydentilasta, mutta olennaisinta on arvioida Venäjän sisäisen kehityksen vaihtoehtojen vaikutuksia Suomeen. On esimerkiksi huomioitava ennakoiden, että miten massamainen itärajalta suuntautua maahantulo tai vallanvaihtuminen Kremlissä meihin vaikuttaisivat.
4. Tämä aika edellyttää meiltä jokaiselta valppautta sekä tunteiden sopivassa määrin kurissapitämistä etenkin internetissä sosiaalisessa mediassa. Väärää ja valheellista tietoa on paljon, ja informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan juuri tunteisiimme sekä luomaan yhteiskunnallista epäjärjestystä ja jakolinjoja yhteiskuntaamme. Erilaisen dis- ja misinformaation voi arvioida lähiaikoina lisääntyvän kuten myös Venäjältä kuuluvien uhkailujen. Pidetään pää kylmänä, osoitetaan lähdekriittisyyttä ja tiedostetaan, että tälläkin tavalla meihin jokaiseen pyritään vaikuttamaan. Puolustuslinja kulkee tässä meidän jokaisen korvien välissä.
5. Venäjää ei tule aliarvioida – sotilaallisesti tai muutenkaan. Se olisi suuri virhe. Putin ei ole antamassa periksi imperialistisista tavoitteistaan. Nykyhetkessä Venäjä muodostaa uhkan länsimaille ja etenkin laaja-alaisen vaikuttamisen keinot voivat kohdistua myös Suomeen esimerkiksi kyberhyökkäyksinä, tietoliikenneyhteyksiemme vaikeuttamisina sekä energia-alaan kohdistuvina iskuina. On hyvä pitää mielessä, että länsimainen logiikka ei päde venäläiseen logiikkaan ja toimintatappoihin.
6. Kun yhtäällä tapahtuu, kannattaa katsoa myös muualle. Erityinen huomio tässä hetkessä kannattaa kiinnittää ”Ukrainan kohtalotoveriin” Taiwaniin. Suurvaltapolitiikan shakkilauta kattaa koko maailman, ja tämän päivän verkottuneessa maailmassa toisella puolella maapalloa tapahtuvilla asioilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia myös meidän turvallisuuteemme. Katseen avarana pitäminen pätee myös lähialueillemme. Kun yhtäällä tapahtuu – muistetaan katsoa myös toisaalle, sillä sodankäynti perustuu pitkälti harhauttamiseen.
7. Moni huokaisi, kun Nato-jäsenyytemme sai lopullisen vahvistuksen. Turvallisuutemme ja vaikutusmahdollisuutemme vahvistuivat. Mutta samalla hetkellä oli aika lopullisesti kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Pitkäaikaisesta läheisestä yhteistyöstä huolimatta on meillä edessämme tärkeä integroitumisvaihe Naton eri rakenteisiin ja prosesseihin. Samalla määritämme millainen Nato-maa me tulemme olemaan. Lähivuosien päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tähän on tarpeellista saada koko yhteiskunta mukaan ja esimerkiksi edesauttaa yrityksien uudenlaisia mahdollisuuksia jäsenyyden myötä. Nato-maa Suomen on myös harkittava, että millaista osaamiskeskusta (Center of Excellence) lähdemme Suomeen luomaan, ja tämä keskustelu on vasta alussa. Emme myöskään saa unohtaa jäsenyytemme myötä länsinaapurimme edelleen jatkuvaa jäsenyysprosessia, jossa meidän oltava aktiivisesti Ruotsin tukena.
8. Viime aikoina vähemmälle huomille jäänyt teknologian yhä kiihtyvä ja vaikuttavampi kehitys on otettava nykyistä enemmän esille myös turvallisuusarvioissa ja -ratkaisuissa. Teknologian kehitys vaikuttaa laajasti niin kansalliseen turvallisuuteemme, yritysten turvallisuuteen kuin ihmisten arkipäivään. Lisääntyvä teknologiariippuvuus tekee yhteiskunnastamme myös uusilla tavoilla haavoittuvaisemman, mikä edellyttää meiltä uudenlaista turvallisuusajattelua.
9. Suomessa korostuu kokonaisturvallisuuden merkitys. Turvallisuus on nähtävä laaja-alaisesti, jossa sisäinen turvallisuus, sotilaallinen turvallisuus, kyberturvallisuus, terveysturvallisuus ja monet muut asiat ovat osa tätä kokonaisuutta. Kokonaisuuden hallinta korostuu entisestään sekä koko yhteiskunnan osallistamisen turvallisuuden tekemiseen. Suomen turvallisuuden tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten hyvin pystymme vastaamaan kokonaisturvallisuuden haasteisiin.
10. Kaiken turvallisuuden keskellä on aina ihminen. Tämä on tärkeä muistaa. Ukrainassa kymmenet miljoonat ihmiset elävät tänäänkin sodan kauheuksien keskellä, ja miljoonat heistä ovat joutuneet jättämään sotapakolaisina kotimaansa. Ihminen on myös Suomen turvallisuuden vahvistamisen keskellä. Meistä jokainen. Näinä aikoina korostuu yhteishengen merkitys ja kansallinen yhtenäisyys, jossa olemme jokainen osallisena. Me voimme jokainen tehdä paljon yhteisen turvallsiuuteemme eteen, sillä turvallisuuden tunne syntyy lähellä ja arjessa.
Edessämme on haastavat ajat ja vaikeitakin päätöksiä. Mutta olen varma siitä, että kun yhdessä ja päättäväisesti toimimme, niin hyvin meille tulee käymään.
