USA luopui osavaltiovelkojen yhteisvastuullisuudesta vuonna 1840
USA:n kongressi teki vuonna 1790 päätöksen osavaltioiden velkojen yhteisvastuullisesta hoitamisesta. Se perustui legendaarisen valtiomiehen Alexander Hamiltonin ehdotukseen. Perustelu oli kirkas: velalla oli rahoitettu vapaussotaa 1775-83, jossa Pohjois-Amerikan brittiläiset siirtokunnat itsenäistyivät brittiläisestä imperiumista. Tätä vaihetta USA:n julkisen velan historiassa kuvaa taloustieteen Nobel-palkitun Thomas J. Sargentin Nobel-luento vuodelta 2012.
Yhteisvastuu on ongelmallista, koska se luo odotukset siihen turvautumisesta vastedeskin. Kun osavaltiot jatkoivat velkaantumistaan ja ylimitoitettua varainkäyttöään senkin jälkeen, kongressi päätyi 1840-luvulla vieläkin kauaskantoisempaan päätökseen. Se hylkäsi ehdotukset osavaltioiden velkojen kansallistamisesta. Sen seurauksena 8 osavaltiota ja Floridan territorio ajautuivat velkasaneeraukseen. Niinpä 1840- ja 1850-luvuilla osavaltiot liittivät perustuslakeihinsa tasapainotetun budjetin säännön. Ainoa poikkeus oli Vermontin osavaltio, jossa tätä sääntöä ei ole. Vuosina 1873-1994 velkajärjestelyyn ajautui kuitenkin vielä 10 osavaltiota.
Kongressin päätös vuodelta 1840 on luonut USA:n osavaltioiden velkaantumiselle talouspoliittista kuria, josta eurojärjestelmä voi vain uneksia. Keskimäärin osavaltioiden velkaisuusaste jää 16 prosenttiin suhteessa niiden BKT:hen. Myöskään USA:n keskuspankki Fed ei osta osavaltioiden velkakirjoja. Toki vastapainona Yhdysvaltain liittovaltiolla on runsaasti avustusohjelmia osavaltioille ja liittovaltio itse kamppailee aika ajoin velkakaton kanssa. COVID-pandemian johdosta USA:n keskuspankki Fed kuitenkin ilmoitti, että se voi tarvittaessa auttaa osavaltioita. Tätä mahdollisuutta hyödynsi Illinoisin osavaltio. Se otti lyhytaikaista lainaa 3.2 mrd dollaria keskuspankilta. Kysymys oli tilapäisjärjestelystä.
Kaikki on toisin EU:n rahaliitossa. Sen jäsenmaissa seitsemällä velkaisuusaste ylittää 100 prosenttia ja kolmella 127 prosenttia. Euroopan keskuspankki EKP on tämän seurauksena joutunut ostamaan taseeseensa liki 5000 mrd euron edestä rahaliiton jäsenvaltioiden velkakirjoja. Pandemian aiheuttaman elvytystarpeen sekä Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena käynnistyneen inflaation johdosta rahapolitiikkaa on kesästä 2022 lähtien jouduttu kiristämään tilanteessa, jossa velkakriisiä ei vielä ole onnistuttu ratkaisemaan.
Alexander Hamiltonin muisto elää. Siinä missä Abraham Lincolnin kuva koristaa Yhdysvaltain viiden dollarin seteliä, kymmenen dollarin setelissä on Alexander Hamiltonin kuva. USA:n kongressin 1790 päätös osavaltioiden velkojen yhteisvastuullisuudesta oli merkittävä. Vieläkin kauaskantoisempi on kuitenkin ollut kongressin 1840-luvun päätös yhteisvastuullisuudesta luopumiselle.
