Mannerliikunnoille naurettiin vielä 50 vuotta sitten
Saksalainen napatutkija ja meteorologi Alfred Wegener vuonna 1912 todisti, että mantereet ovat olleet yhdessä.
Klimatologi Michael Mannin mukaan ilmasto on ollut vakaa 2000 vuotta ja ihmisen vaikutuksesta globaali lämpötila lähti nousuun 100 vuotta sitten. Mannin tutkimusta kuvattiin ”lätkämailalla”.
Paleoklimatologiset tutkimukset näyttävät, että ilmasto on lämmennyt ja jäähtynyt globaalisti aikaisemminkin ja että nykyinen lämpeneminen ei ole poikkeava aikaisemmista lämpenemisistä.
Wegenerin teorialle naurettiin!
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005487447.html
”Tajusimme vasta 50 vuotta sitten, että mantereet liikkuvat – ensin ajatukselle naurettiin, sitten se mullisti käsityksiämme maapallosta
Nuori brittiläinen geologi Dan McKenzie todisti joulukuussa 1967, että mannerlaatat liikkuvat jalkojemme alla. Nyt laattojen liikkuminen on tuttua peruskoulusta.”
Jotkut käsitykset voivat istua sitkeästi kansan parissa, eikä uutta tieteellistä näyttöä uskota, näin näyttää käyneen ilmastotieteelle nykyisin.
Klimatologit puhuvat ”konsensuksesta”.
”Tässä yksimielisyydessä on ilmeisiä puutteita ja epävarmuustekijöitä. Hallitus-ilmastokompleksi tukahduttaa terveen tieteellisen keskustelun niistä.”
https://judithcurry.com/2012/07/08/the-government-climate-complex/?amp=1
Uraauurtava tiede on joskus maailmanlaajuista yhteistyötä (CERN, Higgsin bosoni, 4. heinäkuuta). Se on useammin kontaktilaji – varsinkin kun yksilöt haastavat vallitsevan paradigman. Vuonna 1926 American Philosophical Societyn presidentti kutsui Wegenerin teoriaa mantereiden ajautumisesta ”täydelliseksi mädännäisyydeksi”. Ilmastotieteestä on tullut juuri sellainen kontaktilaji.
EDIT: ilmastonmuutoksen yhteydessä maaperän restaurointi on tutkimuksissa osoittautunut olevan laajempi kysymys kuin vain hiilidioksidipäästöjä kurissapitävä toimenpide. Punaisella kartalla merkatut alueet vaativat eniten toimia, sinisellä vähiten. Valkoisella alueella maaperä on kunnossa.
https://www.iis-rio.org/en/publications/nature-global-priority-areas-for-ecosystem-restoration/
”Ensisijaisissa ennallistamisalueissa keskityttiin biologiseen monimuotoisuuteen (a), ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (b), kustannusten minimointiin (c), biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (d) ja kaikkiin kolmeen kriteeriin (e). Kaikki muunnetut maa-alueet luokitellaan korkeimmasta prioriteetista (top 5%, tummanpunainen) alimpaan (85-100% blue). Yksittäisten kriteerien (a-c) tilamallit vaihtelevat huomattavasti korostaen yhteisen optimoinnin (d, e) merkitystä synergioiden saamiseksi.”
