Vaietut, vaiennetut ja vaikeat tunteet

Tarjouksia:

Mitäpä jos trendikäs positiivinen ajattelu onkin usein haitallista?

Lyhytterapeutti Joona Rontu on laatinut Vaietut tunteet – erilaiset tunnekortit, koska hän huomasi työssään tarpeen rakentaa työväline, jonka avulla myös tunteista puhumiseen tottumaton voisi sanoa ääneen, mikä mieltä nyt painaa ja mitä on jäänyt sanomatta. Kortteja ei ole jaoteltu ”positiivisiin” tai ”negatiivisiin” tunteisiin, sillä kaikilla tunteilla on merkityksensä ja tarkoituksensa, eikä mitään tunnetta tulisi väheksyä tai haudata.

Viime vuosina kaikkialla mediassa on suorastaan tulvinut positiivisen ajattelun hehkuttamista. Vaikka itse olen peruspositiivinen, minusta siinä on menty liiallisuuksiin. Siksi ilahduin, kun näin tiedotteen Rontun erilaisista tunnekorteista.

Selitän, miksi:

Positiivisuuden pakkopaita on aika tavalla samanlainen kuin nykyisen naisihanteen mukainen pakkopaita. Positiivisuus ei synny pakottamalla, kuten eivät kaikki naiset mahdu samaan ulkonäkömuottiin. Huonoimmillaan ”positiivinen” ilmapiiri työpaikalla tukahduttaa kaiken kriittisen ja laumasta poikkeavan ajattelun. Se johtaa laumahymistelyyn, yleiseen olkapäiden läiskimiseen ja yläviitosiin: ”Jess, me tehtiin se! Mahtavaa! Upeeta! Vau!” Lauma-ajattelu perustuu aina jonkinlaiseen kollektiiviseen ryhmän sisäiseen itsepetokseen. Kyseenalaistajaa pidetään joukon petturina. Menestyvä yritys tarvitsee kuitenkin myös pessimistejä, jotka hahmottavat projektien pieleen menon mahdollisuudet, sekä kriittisiä ajattelijoita, jotka uskaltavat kyseenalaistaa konsensuksen ja tarkastella asioita eri näkulmasta kuin muut – kaikkien niiden luonnostaan positiivisten kollegoitten lisäksi.

Kriisikään ei ole ”mahdollisuus”. Kriisi on kriisi, jota pitää tarkastella realistisesti ja pohtia, miten siitä selvitään. Kuten Barbara Ehrenreich tiivistää, vaihtoehto positiiviselle ajattelulle ei ole epätoivo. Negatiivinen ajattelu on omalla tavallaan yhtä petollista kuin positiivinenkin. Kummassakin on kyseessä kyvyttömyys erottaa tunne havainnosta, ja toisaalta halu hyväksyä illuusio todellisuutena, koska se joko tuntuu hyvältä tai vahvistaa pieleen menemisen hermoratoja.

Rontun tunnekortit mahdollistavat terapiassa ensin niiden vaikeiden, kipeiden ja vaiettujen tunteiden esiin ottamisen. Erilaisten tunteiden hyväksymisen kautta tulee aika positiivisille vahvistuksille.