Talvisodan syy Väinö Linnan mielestä
Luonnehdinta Venäjästä voi olla tässä hyvä.
Tarkoittaa toisaalta aika toisen tason selviytymistilanteita venäläisille, ja tämä voi unohtua, koska kyseessä on ns suurvalta.
Harha voi olla mittava, ihan näinkin esitettynä, ja tarkoittaa paremminvoivien ”kykyä” (=venymisvaje) seurata todellisuutta.
Päättely ja sen mukana kulkeva suhtautuminen, on populistista, yksioikoista ja helppoa.
Tällaiset myy hyvin, mikä ei tarkoita sitä, että asiat lähtisivät paranemaan.
Väkivalta yhdistetään nykyään paljon mm vähäiseen älyyn. Toisaalta omiin käsityksiin pidättäytyen, voi olla vakuuttavammin suhtautuva, jos olisi saattanut itseään ajatuksellisempiin venyjäisiin.
Yksinkertaisuus on jotain sukua diktatuurien kaltaisille tiloille. Uskonnollinen imbessilliys on oletettua oikeutusta olla uskonnon suojissa.
Tyhmyydessä pidättäytyminen aktiivisesti, on toisaalta voimaa, ja sen käytön mahdollisuutta.
Muuten NATO (jne) voisi olla sopivakin, tosin näissä olisi väline hallussa. Mitä tästä tiedetään aiemman perusteella, kun välinepotentiaalia alkaa olla käyttöönotettavissa?
Kekkosta kiinnosti länsi eniten, ja vakuutti venäläisille pelaavansa myös heidän oloja heikentämättä. Tässä mielessä saattoi olla sitä mitä oli Rytköset Saksalle, sota-apua koskevan käänteen tekemisessä.
Kekkosen toimikuvaa ja vaikutusta kokonaisemmin, ei osaa käsittää, joten EM ehkä vähän turha kommentti. Jälki ei kuitenkaan ollut ihan sopiva, mitä seurasi hänen kuoleman jälkeen. Tämänkin voi toisaalta nähdä tarkastelupaikkana (+toimijuuskulman avautuminen), johon riitti K-henkilö.
