Kokoomuksella ei ole hallituskumppaneita jonoksi asti – Mitkä ovat sen seuraukset?
Neljän vuoden oppositiotaival on ollut Kokoomukselle vaikea paikka, mikä on ollut nähtävissä yhä populistisempaan suuntaan vievänä ja paikka paikoin repivänä politikointina. Kokoomuksen vaalivankkurit ajoivat velka- ja veronalennuspopulismin voimin voittoon mutta mahalasku on ollut melkoinen, sillä pikku hiljaa vaaleissa annetut kovat lupaukset ovat osoittautuneet monin paikoin epärealistisiksi. Tästä antoi näytteen puolueen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz eilisessä Ylen A-Talkissa. Leikkaukset ja sopeutustoimet alkoivat yhtäkkiä mennä sikin sokin ja luvut lähtivät rankkaan luisuun.
Paikalla oli kauniisti ilmaistuna hieman pihalla kaikesta ollut Perussuomalaisten Laura Huhtasaari, joka on kaiketi haukkunut Kokoomuksenkin kommunisteiksi. Huhtasaaren käytös on jopa tulkittu viestiksi haluttomuudesta mennä oikeistohallitukseen.
Toisaalta Perussuomalaisten ruohonjuuritaso osoittaa Keskustan suuntaan tapahtuvalla bipoirvailulla ja -maanittelulla, että se on sekoamispisteen tuntumassa.
Keskusta on tehnyt harvinaisen selväksi, että sen paikka on oppositiossa. Samoin SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin on selvästi antanut ymmärtää, että hallitustunnustelija Petteri Orpo saa kyllä vastaukset mutta siihen se tulee jäämäänkin. Tunne on molemminpuolinen. Kokoomuksesta on ollut myös aistittavissa, että osa setämiehistä suoraan sanottuna pelkää Sanna Marinia. Sen luokan lujatahtoisesta poliitikosta on kyse. On myös suunnatonta varjoon jäämisen pelkoa.
Summa summarum: Kokoomuksen oven takana ei kumppanikandidaatteja ole jonoksi asti.
Mitkä sen seuraukset ovat?
Seurauksena on oikeistohallitus, missä äärioikeiston, eli Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien, poliittiset tavoitteet tulevat ylikorostumaan.
Perus- ja ihmisoikeudet tulevat saamaan kyytiä ja Suomen kansainvälinen maine tulee kokemaan pahan kolauksen. Suomi siirtyy ehkä lopullisesti monen Itä-Euroopan maan kerhoon, missä tunkkainen arvokonservatismi löyhkää teillä ja aitovierillä.
Tätä ei voi estää, sillä äärioikeisto tietää jonotilanteen ja tulee käyttämään sen hyväksi viedäkseen yhteiskunnallista ilmapiiriä ja lainsäädäntöä haluamaansa suuntaan. Sillä se omia äänestäjiään sitten viihdyttää, kun talouskuri alkaa tuntumaan omassa kannattajakunnassa. Sitten voidaan näyttää, missä ”syylliset” kaikkeen kurjuuteen ovat. Ne löytyvät luonnollisesti vähemmistöistä, kuten Unkarissa tai Venäjällä.
Mutta tiedättekö mitä?
Kunnon porvaria ei haittaa pätkääkään, jos homoilla menee huonosti! Ei ole koskaan haitannut.
Pääasia on lyhytnäköinen eduntavoittelu.
Aiheeseen liittyvää:
