Suomen tyrmättävä EU:n pakkoremonttivaateet | Uusi Suomi Puheenvuoro
Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina 14.3.2023 omalta osaltaan niin sanotun energiatehokkuusdirektiivin. EU-parlamentti itseasiassa vielä tiukensi komission alkuperäisiä vaatimuksia merkittävästi. Direktiivin uudistamisen taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti ja esityksellä pyritään vähentämään rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonepäästöjä sekä vauhdittamaan peruskorjauksia. EU-parlamentin nyt hyväksymä linjaus toteutuessaan siis pakottaisi taloja jopa täysin turhiin energiaremontteihin. Tämä esitys on taas EU:lta jotain aivan hullua ja järjetöntä ja sellaista, mitä EU:n ei pitäisi edes tehdä.
Tämän toteutuessa kaikkien asuinrakennusten pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä vähintään energiatehokkuusluokka E. Tästä kolme vuoden päästä, vuonna 2033, vaade nousisi vähintään luokkaan D. On arvioitu, että korjaukset maksaisivat yhteensä jopa yli 20 miljardia euroa ja se koskettaisivat meillä suoraan yli kahta miljoonaan suomalaista. Pakkoremontteihin joutuisi siis noin 1,5 miljoonaa asuntoa ja näistä lähes 570 000 on omakotitaloja. Suomalaisista asunnoista yli 40 %:ssa tarvittaisiin direktiivin pakottamana siis mittava energiaremontti seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Valtaosan kohdalla remonttihinta olisi jopa 30 000 euroa. Näin mittava pakkoremonttitarve olisi arvioiden mukaan edessä jopa yli miljoonassa suomalaisasunnossa.
Energiatehokkuutta voitaisiin direktiivin mukaan nostaa vaihtamalla lämmitysmuoto öljystä maalämpöön. Tämä ehkä järkevääkin monessa kohteessa, mutta pitää muistaa, että pohjavesien Suomessa monessa paikassa maalämpö ei ole edes mahdollinen. Se on myös investointina kallis verrattuna esimerkiksi monien valitsemiin ja tehokkaisiin ilmavesilämpöpumppuihin. Mutta edes pelkkä pakkoremontti maalämpöönkään ei riittäisi ja monissa taloissa edessä olisi lisäksi remontit myös ikkunoihin, oviin, seiniin ja katon välipohjiin. Talot pitäisi jopa korjata silloinkin, vaikka olisi selvää, ettei niille enää vajaan kymmenen vuoden päästä olisi käyttöäkään.
Yksi oikein järjettömyyden kukkanen EU-parlamentilta oli direktiivin kannanotto kaukolämpöön. Direktiivi näyttää nimittäin hylkivän meillä yleistä ja suosittua kaukolämmitystä. Direktiivin mukaan sähkön- ja lämmöntuotannossa pitää siirtyä paikallisesti tuotettuihin päästöttömiin energialähteisiin. Direktiivi määräisi myös kaikkiin uusiin rakennuksiin tehtäväksi varaumat aurinkopaneelien asennuksille. Onkohan sekään nyt pakolla ihan järkevää joka ikiseen pikkuvarastoon ja vastaavaan pimeiden talvien ja jopa kaamoksen maassa?
Jäin oikein miettimään, että onkohan EU nyt sitten samalla energiasäästöinnolla kieltämässä Kreikasta, Espanjasta, Italiasta ja muista Etelä-Euroopan maista jäähdyttämiseen käytettävät ilmalämpöpumput? Eikös siinä vasta energiaa kulukin. Jospa siellä pakotettaisiin sitten vastavuoroisesti remontoimaan taloja sellaisiksi, että viileys saavutettaisiin kiviseinin ja muin ratkaisuin. Uskoisin, että tällaisin esityksin ääni sielläkin muuttuisi.
Nyt hullu EU-hanke etenee sitten ministerineuvoston, parlamentin ja komission edustajien pöytää ns. kolmikantaneuvotteluihin. Valmiiksi direktiivi pitäisi kuulemma saada ehkä jo kesän aikana. Suomen tulee sanoa parlamentin esittämälle kokonaisuudelle – tälle hulluudelle – ehdoton EI!
Sillä meillä esimerkiksi jo vajaan vuosikymmen päästä ilman tätäkin pakkoa kaikkien rakennusten lämmitys tullee tapahtumaan päästöttömällä energialla.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan Asunto- ja ympäristöjaoston jäsen
