Soten verot kansan verta juo
Marinin hallituksen sote-uudistuksen rahoitusmalli, jossa valtio pääosin rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan, astui voimaan vuoden 2023 alusta. Samalla muuttui palkansaajien verotus, sillä kuntien soteen käyttämä rahoitus siirtyi kerättäväksi kunnallisveron sijasta valtionverotuksella. Valtionverotus on progressiivista, mikä tarkoittaa kovempaa marginaaliverotusta eli että lisäansioista yhä suurempi osuus menee veroihin. Veroasteikoissa tämä näkyy nyt esim. 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevasta ylöspäin. Veronmaksajien keskusliiton tilastojen mukaan vuonna 2022 marginaaliveroprosentti 38000 euroa vuodessa ansaitsevalle palkansaajalle oli 48,1% (Palkansaajan veroprosentit 2022 – Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi), mutta vuonna 2023 tuolla palkkatasolla marginaaliveroprosentti on jo 49,5% (Palkansaajan veroprosentit 2023 – Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi).
Kuntien ansiotuloveroja siirtyy sote-uudistuksen seurauksena valtion kassaan vuositasolla noin 13,6 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,9 miljardia euroa vuoden 2023 tasossa arvioituna. Ansiotulojen verotusta olisi pitänyt keventää noin 310 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi (Verotuksen muutokset sote-uudistuksessa | Soteuudistus). Kun verotuksessa on paljon vähennyksiä ja poikkeuksia, ei sote-uudistuksen mukanaan tuomaa veromuutosta kuitenkaan ole onnistuttu tekemään niin, ettei se muuttaisi veroprosentteja. Valtiovarainministeriön mukaan tavoite kuitenkin on, ”ettei kenenkään verotus kiristy tai kevenny liikaa” (Somessa leviää tieto, että verotus kiristyy rutkasti ensi vuonna – tarkistimme faktat | Yle Uutiset).
Konkretia sen osalta, ”ettei kenenäkään verotus kiristy tai kevene liikaa” jakaa eduskuntavaaleihin valmistautuvia puolueita vahvasti. Mm. valtiovarainministeri Annika Saariko tyrmäsi blogissaan 3.3.2023 ehdotukset työn verotuksen keventämisestä (Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko: Kokoomus ajaa hyväosaisten veroalea – Suomen Keskusta). Sosiaalidemokraattien talousajattelua ja -osaamista edustava Matias Mäkynen taas kannatti Suomen verotuksen nostamista toisen Pohjoismaan eli Tanskan tasolle (SDP:n ehdottama Tanskan malli puhuttaa – Matias Mäkynen: Tästä on kyse | Uusi Suomi). Mäkysen mukaan tällä saataisiin valtion talouden alijäämä hallintaan. Kuten sosiaalidemokraatit hyvin tietävät, Tanskan veroaste on maailman kovin eli SDP ehdottaa käytännössä Suomen ongelmien ratkaisuksi veroasteemme nostamista maailman korkeimmaksi. Ehdotuksen tosiasiallisten vaikutusten arvioimiseksi on hyvä vilkaista Tanskan ja Suomen palkkatulojen veroprosentteja eri ansiotasoilla (Palkansaajan tuloveroprosentit OECD – Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi)): 30500 euron vuosiansioilla palkansaajan veroprosentti v. 2022 oli Tanskassa 32,6% ja Suomessa 22,6%, 47000 euron vuosiansiolla Tanskan veroprosentti oli 35,1% ja Suomen 31,0%, mutta 152500 euron vuositulolla palkkatulon kokonaisveroprosentti Tanskassa oli 46,8% ja Suomessa 48,1%. Tanska siis verottaa pienituloisia palkansaajia selvästi Suomea kovemmin, mutta suurituloisia taas keveämmin kuin Suomi.
Vaikka Kokoomus on erittäin huolissaan valtiontalouden alijäämästä ja valtion nopeasta velkaantumisvauhdista, on se nyt ehdottanut työn verotuksen keventämistä ja erilaisten haittaverojen lisäämistä niiden sijaan verokertymää paikkaamaan (Eduskuntavaaliohjelman talous- ja veropolitiikan liite – kokoomus.fi). Kun työvoiman tarjonta Suomessa lähivuosina vähenee, olisi entistä tärkeämpää, että työn tekeminen on kannattavaa ( Orpo: SDP:n veronkorotukset rankaisevat työtä ja yrittämistä | Kansallinen kokoomus (sttinfo.fi)). Olemme nimittäin pikkuhiljaa ajautuneet tilanteeseen, jossa työn tekemisellä ei Suomessa enää oikein vaurastu. Kehitys on koko yhteiskunnan kannalta hyvin vaarallinen, koska se on omiaan vähentämään sosiaalista kiertoa sekä esim. kiinnostusta kouluttautumiseen. Toki joillekin vasemmistostrategeille kansan pitäminen köyhänä voi olla houkutteleva keino varmistaa oma kannattajajoukko, vaikka proletariaatin diktatuurin mainitseminen ei vasemmistopolitiikan muotitermeihin enää kuulukaan. Pahimmillaan kehitys voi jopa johtaa siihen, että parempaa elintasoa haluavat lähtevät Suomesta sellaisiin maihin, joissa vaurastuminen myös omalla työllä on mahdollista.
Hyvinvointivaltio perustuu ajatukseen, että kaikista pidetään huolta. Verotus ja sen progressio ovat välttämättömiä keinoja varmistaa, että hyvinvointivaltion ydintoiminnat kuten universaali koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto ovat kaikkien saavutettavissa ja oikeudenmukaisesti rahoitettuja. Tunnettu yhdysvaltalainen juristi ja valtiomies John Marshall lausui kuitenkin jo vuonna 1819 valtiosäännön tuntijoille kuolemattomaksi tulleen lauseen ”the power to tax involves the power to destroy” (McCulloch v. Maryland) eli verotuksella voidaan myös tuhota asioita. SDP:n Matias Mäkysenkin kannattaa viedä vielä opintojaan hiukan pidemmälle, jota vero-oikeuden ja verotuksen piirteet tulevat kunnolla tutuiksi. On nimittäin niin, että veroprosentin kasvattaminen usein lopulta pienentää verokertymää. Korkea verotus kun vähentää halukkuutta työntekoon ja yrittämiseen. Suomen ongelmana ei nyt ole vain valtion talouden alijäämä, vaan myös heikko talouskasvu. Työn korkea verotus kohdistuu usein juuri niihin toimijoihin, joiden varassa maamme tuottavuuden kehitys ja talouden kasvu lepää. Ei siis olisi kovinkaan viisasta tehdä nyt sellaisia verotuksellisia toimia, joilla entisestään vähennettäisiin halukkuutta työn tekemiseen taikka joilla tuhotaan kovasti kaivatun talouskasvun mahdollisuus.
