Saamelaispäivänä mieleen tulevat kurdit ja jopa Australian alkuasukkaat
Saamelaispäivänä mieleen tulevat kurdit ja jopa Australian alkuasukkaat
Liput ovat liehuneet Runebergin päivän kunniaksi. Saapa nähdä, nouseeko niitä missä määrin salkoon helmikuun 6:ntena, Saamelaisten kansallispäivänä. Sitä vietetään sen muistoksi, että saamelaiset aloittivat 6.2.1917 ylikansallisen yhteistyön. Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja vielä Venäjälläkin. Saamelaistilanne muistuttaa etäisesti kurdien asemaa Turkissa ja useissa Lähi-idän maissa. Tietojen mukaan saamelaisia asuu eniten Norjassa, 60 000-100 000, Ruotsisa 15 000-20 000, Suomessa 6 000 ja Venäjällä 2 000. Yhteensä heitä on korkeintaan jotain 130 000. Se on vain alle puoli prosenttia kurdien määrästä eli 30 miljoonasta.
Yhteistä saamelaisille ja kurdeille on se, että he pyrkivät muodostamaan kansalleen oman ja yhtenäisen valtion. Kurdien ja saamelaisten tilannetta on kyllä vaikea verrata siitä syystä, että suurin osa saamelaisista asuu kolmessa maailman demokraattisimmiksi luokitellussa maassa. Kurdien asuinaluetta Turkkia, Irania, Irakia ja Syyriaa ei parhaalla tahdollaankaan voi kuvailla ihmisarvoja kunnioittavaksi maailmankulmaksi. Niinpä melkoinen osa kurdeja asuu diasporassa Euroopassa, mm. Saksassa. Suomessa kurdia äidinkielenään puhuvia oli 15 850 vuonna 2021. Heitä on siis Suomessakin huomattavasti enemmän kuin saamelaisia.
Saamelaiset Suomen, Ruotsin ja Norjan liimana
Miten meidän pitäisi suhtautua saamelaisten oman valtion perustamisen haaveisiin? Kysymyksessä on niin pieni väestö, ettei sitä voi verrata kurdeihin. Tietojen mukaan pohjoismaiden saamelaiset pääsevät ongelmitta siirtymään rajan yli myös Suomen ja Norjan osalta. Monilla saamelaisilla on sukulaisia molemmilla puolilla rajaa. Norja ei ole Suomen ja Ruotsin tavoin EU-maa. Mutta ennen pitkää kaikki kolme ovat Naton jäseniä. Olisi vain hyvä, jos saamelaiset olisivat Suomen, Ruotsin ja Norjan läheisemmän yhteistyön liimana.
Saamelaislait eivät kuitenkaan ole mikään helppo läpihuutojuttu. Ne näyttävät jäävän Sanna Marinin viiden puoluen hallitukselta ratkaisematta.
Tämä tilanne auttaa meitä hieman ymmärtämään Turkin ongelmia, kun kurdit ovat ryhtyneet aseelliseen taisteluun oikeuksien puolesta. Kurdikysymys jarruttaa tiukasti varsinkin Ruotsin pääsyä Naton jäseneksi. Ja Ruotsin Nato-ongelmat ovat myös Suomen päänsärkynä.
Alkuasukkaat eivät hyväksy Australia-päivän päivämäärää
Saamelaisten tilanne vie myös ajatukset Australiaan, jossa maan alkuasukkaat aboriginaalit ovat jo vuosia vastustaneet ankarasti tammikuun 26. päivän viettämistä Australia-päivänä. Tuona päivänä vuonna 1788 kaikkiaan 11 Britannian laivaston alusta saapui Port Arthurin satamaan nykyisen Sydneyn alueelle ja perusti sinne rangaistussiirtolan.
Aboriginaalit nimittävätkin tammikuun 26. päivää surun ja tappion päiväksi. Tänä vuonna Australia-päivää ei enää vietetty entiseen tapaan rentona kesäisenä juhlapäivänä, vaan mediakeskustelussa vaadittiin Australiaa etsimään itselleen sopivampi kansallispäivä. Vuoden 2006 väestönlaskennassa Australian alkuperäiskansojen ja heistä polveutuvien määrä oli 455 031 eli 2,3 prosenttia väkiluvusta.
Etnisten vähemmistöjen ongelmia riittää tällä maapallolla.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
ASIASANAT: Aboriginaalit, Kurdit, Saamelaiset
