Puutavaran mittaustavat muuttuvat aina vain kauemmaksi myyjän kontrollista
Kun 60-luvun alussa olin ensimmäisiä kertoja metsänhakkuilla puutavaran määrä mitattiin työmiehenkin ymmärtämällä tavalla
• Tukin halkaisija mitattiin latvasta ja pituuden mukaan laskettiin jokaisen tukin tilavuus.
• Kuitupuut katkottiin kahden metrin mittaisiksi,usein kuorittiin metsässä, pinotiin pinoon laanissa ja pinosta laskettiin puun määrä h x l.
• Hinnoittelu tapahtui tukeista kiintokuutioina ja pinotavarasta pinokuutioina.
Menetelmä oli kaikille selvä ja paikan päällä todettavissa.
Vielä 80-90 luvilla käytettiin yllä olevaa menetelmää vaikkakin koneet olivat tulleet jo metsiin ja tukkirungot usein juonnettiin kokonaisina runkoina ja pätkittiin kuljetusta varten sopivissa paikoissa joko laanissa tai metsässä. Aina kuitenkin mittaus tehtiin metsänomistajan läsnä ollessa ja siten että myös puun myyjällä oli mahdollisuus tarkistaa mittausmerkinnät jo ennen mekaanista kertolaskutoimitusta. Ainakin viitseliäimmät isännät saattoivat silloin olla varmoja että saivat jokaisesta puusta sille sovitun hinnan.
Sitten metsiin tuli motot ja itsekantavat kuormatraktorit. Nyt mittaustapahtuma tapahtui koneen kuljettajan näpäytyksestä ja hän myös valitsi mikä puu sopii tukiksi ja mikä menee kuiduksi tai energiapuuksi. Usein on vielä kuskin sormen alla määritelmä erilaisista tukeista kuten, pikkutukki, koivun erikoistyvi, ym.ym. Puutavara ajetaan edelleenkin laaniin jossa kasat ovat nähtävillä ja metsänomistajan tarkistettavissa mutta vain teoriassa koska määristä ei tässä vaiheessa saa kukaan minkäänlaista tietoa, lisäksi esim. tukit ovat halkaisijaltaan ja pituudeltaan merkkaamattomia ja kasoissa miten sattuvat. Tieto on olemassa moton tietokoneessa mutta sitä ei voi käyttää koska työmaa jatkuu. Kesken hakkuun tulevat rekka-autot jotka kuljettavat puutavaraa pois ja samanaikaisesti ajokoneet ajavat uutta tavaraa metsästä laaniin ja joskus mättävät kuormansa suoraan rekan kyytiin. Olennaista on että tässä vaiheessa kukaan ei tiedä minkä verran puuta on ajettu metsästä ja minkä verran sitä on viety tehtaalle, tai ehkä tehtaalla on jonkinmoinen kirjanpito minkä verran heidän laanissaan on puuta mutta siellähän on sekaisin satojen kauppojen puut. Kun metsä on hakattu ja ajettu pois koneenkuljettajat suorittavat tarvittavat korjaustoimenpiteensä koneen tietokonemerkintöihin ja lähettävät tiedostonsa ostajalle. Tässä vaiheessa määriin ja kokoihin tehdään muutoksia jotka perustuvat vain koneenkuljettajan mielipiteisiin ja harkintaan, ei ole esim niin että kaikki koneen kidasta menneet rungot jotenkin automaattisesti kirjautuisivat tietoihin vaan kuljettaja voi harkintansa mukaan muuttaa läpi menneitä määriä ja laatuja. Olennaista tässä kuitenkin on että metsänomistajalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa tulosteiden oikeellisuuteen. Teoriassa myyjä voi kyllä riitauttaa tuloksen mutta valitun riitatapausten ratkontatavan hinta estää reilun kohtelun. Niinpä metsänomistajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä valmiiseen ja ottaa ne roposet jotka teollisuus hänelle suo.
Nyt on vuosi 2023 ja yhä enenevässä määrin on alettu puhua puun ostamisesta kilokaupalla, jossa kuitupuun painomittauksessa on mahdollista käyttää nyt uusia sääperusteisia ennustemalleja. Aina hullummaksi menee metsäkaupat kun säätiedotukset ja prognoosit otetaan mukaan sumentamaan metsänomistajien mahdollisuuksia määritellä oman metsänsä myyntiarvoa.
” Luonnonvarakeskus (Luke) on antanut määräyksen uusista ennustemalleista, joita voidaan käyttää kuitupuuerän tuoretiheyden määrityksessä paikallisten säähavaintotietojen perusteella. Tuoretiheyttä käytetään puukaupan perusteena olevassa mittauksessa kuitupuun punnitun painon muuntamiseen tilavuudeksi. Menetelmää voidaan käyttää sellu- ja paperitehtaiden vastaanottomittauksessa, mutta myös yksityisten puunmyyjien kuitupuuerien mittauksessa. Luken määräys tuli voimaan vuoden 2022 alussa.
Painomittauksessa vaa’alla punnitun kuitupuun painon laskennallisessa muuntamisessa kiintotilavuudeksi käytetään tuoretiheyslukua. Tuoretiheys ilmaistaan kuitupuun kuorellisten painon ja kiintotilavuuden suhteena (kg m-3).
Tuoretiheyden ennustemalleilla voidaan määrittää kuitupuun laskennallinen tuoretiheysluku puutavaran varastointiajan ja varastointipaikan säähavaintotietojen perusteella. Oleellisia tuoretiheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat vuodenaika, varastointiajan pituus ja säähavainnoista muun muassa varastointiajan keskilämpötila ja sademäärä.”
Harvennusten ja energiapuuhakkuiden lisääntyessä tulee yhä useimmin esille painonmukainen mittausmenetelmä, vielä se ei ole valitseva mutta tulossa se on. Kun tämä tulee vallitsevaksi ei myyjällä ole enää mitään sanomista siihen minkäkokoisen tilipussin hän vuosikymmeniä kestäneestä työstään saa.
”Tutkimus- ja kehittämisprojekti toteutettiin Luken, Metsäteho Oy:n, UPM-Kymmene Oyj:n, Stora Enso Oyj:n ja Metsä Groupin yhteistyönä.” Ehkä tuokin kertoo jotain siitä kuka määrittelee metsäomaisuuden hinnan Suomessa.
