Puolustusleikkaukset ja Wallin, Katainen, Urpilainen ja Halonen
Helsingin Sanomien 3.2.2023 julkaisemasssa jutussa ”Ex-ministeri Wallin katuu leikkauksia Puolustusvoimilta” RKP:n entinen puolustusministeri ja valtiotieteiden maisteri Stefan Wallin katuu Puolustusvoimiin suuren säästöohjelman vuosina 2012-2015 tehtyjä leikkauksia lyhytnäköisinä ja väärin mitoitettuina. Wallin toteaa, ettei hän ole mitenkään ylpeä siitä, että hän joutui olemaan siinä mukana, mutta se oli poliittinen kompromissi.
Pääministerinä oli Kokoomuksen yhteiskuntatieteiden maisteri Jyrki Katainen, valtiovarainministerinä SDP:n kasvatustieteiden maisteri Jutta Urpilainen ja presidenttinä SDP:n oikeustieteiden kanditaatti Tarja Halonen, kun Puolustusvoimien rahoituksesta päätettiin leikata kymmenen prosenttia vuosina 2012-2015 puolustusvoimauudistukseksi kutsutun suuren säästöohjelman johdosta. Puolustusvoimien komentajana vuosina 2009–2014 toiminut kenraali Ari Puheloinen toteaa kirjassaan sotilaallisen puolustuskykymme heikentyneen mitä kouriintuntuvimmalla tavalla säästöohjelman jälkeen.
Säästöohjelmaa jatkettiin suunnitelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun, vaikka Venäjä miehitti helmikuussa 2014 Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan ja liitti sen maaliskuussa 2014 osaksi Venäjän federaatiota kansainvälisen oikeuden vastaisesti.
Tarja Halonen toimi ulkoministerinä vuosina 1995-2000 ja presidenttinä 1.3.2000-1.3.2012. Halosen jälkeen presidentiksi valittiin kokoomuslainen varatuomari Sauli Niinistö. Halonen ajoi voimakkaasti Puolustusvoimien lakkautusta ulkoministerinä ja presidenttinä, joka on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, koska hän piti Puolustusvoimia poliittisen tulkintansa perusteella tarpeettomina. Pienen Suomen oli Halosen mukaan turvallisinta elää suuren Venäjän naapurina ja sen Puolustusvoimien suojassa ilman omia Puolustusvoimia.
Puolustusvoimien johto ampui kuitenkin alas Halosen Rauhan Utopian , mikä oli tärkeää Isänmaamme itsenäisyyden jatkumiselle suvereenina valtiona.
Halonen sai kuitenkin kiellettyä jalkaväkimiinat yhdessä ulkoministeriksi hänen jälkeensä nousseen SDP:n valtiotieteiden tohtori ja ekonomi Erkki Tuomiojan kanssa, mitä jatkosodan vuosina syntynyt everstiluutnantti evp ystäväni edelleen harmittelee.
Katainen ja Urpilainen kieltäytyivät kommentoimasta asiaa HS:lle sen 3.2.2023 julkaisemaa juttua varten.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 HS haastatteli Halosta, jolle annettiin aukeama tilaa purkaa tapahtuman hänessä herättämää äärimmäistä yllätyneisyytä ja surua sekä suurta pettymystään Putiniin, jonka hän oli tavannut useita kertoja ja jota hän julkisten valokuvien perusteella vaikutti pitävän jopa ystävänään.
Presidentti Niinistö on selkeästi sanoutunut irti kanssakäymisestä presidentti Putinin kanssa tämän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022.
Niinistön jo vuosia käyttämä vertaus ”Kasakka vie kaiken, mikä lähtee irti” kuvastaa hyvin hänen realistista suhtautumista presidentti Putiniin ja tämän itsevaltiaan ottein johtamaan 146-miljoonaiseen Venäjän kansaa sen parhaasta välittämättä.
Seppo Mäkinen
LKT
