Velkavälikysymys ja eduskunnan saamat tiedot
Eilen jättivät eduskunnassa kolme puoluetta (Kokoomus, KD ja Liike Nyt) valtion velkaantumista koskevan välikysymyksen.
Välikysymykseen liittyen on aiheellista kysyä, onko eduskunta saanut puutteellista tietoa hallitukselta/vm-ministeri Saarikolta valtion velkaantumisesta.
1. Paljonko on tosiasiallinen valtion kestävyysvaje ja valtion budjetin alijäämä. Se on miljarditolkulla suurempi, mitä eduskunnalle annetussa hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026 sivulla sivulla 46 (VNS 2/2022 vp) mainitaan (n. 7 mrd ). → Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa puolta vuotta myöhemmin puhutaan jo 9 miljardin sopeutuksesta.
2. Miksi korkomenot ovatkin jo tänä vuonna n. 2,4 mrd , eikä vain n. 1,5 mrd , miten eduskunta runsas kuukausi sitten päätti tämän momentin menoista (Valtionvelan korko(arviomääräraha)
3. Minusta välikysymyskeskustelussa pitää tuoda tosiasiat kaunistelematta esille. Vain yksi puolue – kokoomus – on selvemmin kannattanut valtion budjetin vakauttamista kahden vaalikauden mallilla. Mutta sekään malli ei riitä pysäyttämään valtion lisävelkaantumista. Velan kokonaismäärä nousee lisää ainakin 25-30 mrd vuoteen 2031 mennessä, vaikka budjetin olisi tuolloin likimain tasapainossa.
Ja mitä ovat em. menomomentilla korkomenot. Valtion bruttolainanotto on viime vuosina ollut suurimmillaan jopa 40 mrd vuodessa. Valtiokonttorin laskelma tälle vuodelle on 36,3 mrd, eikä yhtään lisämenoarviota vielä ole tälle vuodelle annettu. Kysymys kuuluu, millä korolla uusittavia lainoja ja kokonaan uutta lainaa saadaan jatkossa.Helposti voi laskea vaikka keskimääräisellä 3 %:n korolla korkomenojen nousevan kahden vaalikauden jälkeen jopa 5-7 mrd:n vuositasolle.
****
P.s. Välikysymyksestä poisjäänyt PS osoitti viimeistään nyt, ettei puolueesta ole valtion budjetin vakauttajaksi. Pintapopulismilla johdetaan äänestäjiä pahan kerran harhaan.
****
Ja en ole asialla yksin. Valtion budjetin vakauuttamisen välttämättömyydestä ovat esittäneet näkemyksen valtiovarainministeriö virkamiespuheenvuorossa, talouspolitiikan arviointineuvosto, Suomen Pankki , Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja monet talouden asiantuntijat ml. presidentti Sauli Niiinistö.