Viron klassista musiikkia, laulujuhlia ja kansantanssia
Kuva 1. Virolainen säveltäjä ja kapellimestari Juhan Aavik vuonna 1935. Kuvan lähde on etb.teatriliit.ee.
Virolaisia säveltäjiä
Virolaisten klassisen musiikin säveltäjien polvi oli 1900-luvun alussa saanut koulutuksensa Pietarin konservatoriossa 1880- ja 1890-luvulla.
Johannes Kappel (1855-1907) toimi Pietarin hollantilaisen seurakunnan urkurina ja johti kuoroja Viron yleisillä laulujuhlilla. Hän sävelsi suuren määrän lyyrisiä lauluja mies- ja sekakuoroille sekä kantaatteja. Hänen kynästään on lähtenyt suomalaisille tuttu ”Kallaves”-laulu.
Musiikkipedagogi ja kuoronjohtaja Miina Härmä, (ent. Hermann, 1864-1942) sävelsi kuorolauluja, esiintyi laajasti urkutaiteilijana ja oli musiikkialan vaikuttaja. Valmistuttuaan Pietarin konservatoriosta vuonna 1890 Härmä jäi työskentelemään Pietariin. Hän myös esiintyi urkurina Pietarissa, Virossa, Saksassa ja Suomessa. Hän asettui vuonna 1894 Tarttoon, mutta asui vuosina 1903–1915 Venäjän Kronstadtissa
Pietarissa Nikolai Rimski-Korsakovin sävellysoppilaan koulutuksen saanut Rudolf Tobias (1873-1918) oli ensimmäisiä virolaisia ammattisäveltäjiä. Hän oleskeli ja työskenteli pitkään Pariisissa ja Berliinissä. Tobias sävelsi ensimmäisen virolaisen sinfonisen teoksen: alkusoiton ”Julius Caesar” 1896. Hänen suurteoksensa, oratorio ”Joonan lähettäminen”, valmistui 1907. Teos tuli laajasti tunnetuksi vasta myöhemmin 1980-luvulla.
Juhan Aavik (1884-1982) oli virolainen säveltäjä ja kapellimestari. Hän valmistui Pietarin konservatoriosta 1907. Hän aloitti opettajana vuonna 1919 Tarton korkeakoulussa. Hän oli yksi Tarton musiikkikorkeakoulun perustajista ja opettajista vuosina 1919–1925. Vuosina 1925-1944 hän toimi Tallinnan konservatoriossa, joka on perustettu 1918.
Kuorojen ja puhallinorkestereiden määrä ja perinne olivat vankalla pohjalla. Viron ensimmäinen sinfoniakonsertti pidettiin vuonna 1900 Tartossa. Siihen oli koottu soittajia eri puolilta, muun muassa Tarton kaupunkikapellista.
Gustav Ernesaks (1908-1993) oli virolainen säveltäjä ja kuoronjohtaja sekä Viron laulujuhlien organisoija. Hän perusti Eestin valtion akateemisen mieskuoron ja toimi sen johtajana. Hän sävelsi ja sovitti kuoroille jo aikaisemmin ensimmäisillä juhlilla esitetyn kappaleen ”Mu isamaa om minu arm” uudelleen vuonna 1944.
Veljo Tormis (1930-2017) oli virolainen säveltäjä, jonka laajasta tuotannosta suurin osa on kuoromusiikkia. Hän sävelsi mm. sekä ”Kalevipojan” että ”Kalevalan” tekstejä. Hän kirjoitti yli 100 kuoroteosta.
Arvo Pärt (synt. 1935) on virolainen säveltäjä. Hänet tunnetaan erityisesti keskiaikaisista musiikkivaikutteistaan. Arvo Pärt sävelsi mm. neljä sinfoniaa: 1. vuonna 1964, 2. vuonna 1966 ja 3. vuonna 1971. Neljäs sinfonia kantaesitettiin Los Angelesin filharmonikkojen konsertissa vuonna 2009. Pärtin persoonalliset, tunteisiin vetoavat teemat ovat kiehtoneet elokuvantekijöitä kautta maailman ja sitä musiikkia on käytetty elokuvissa paljon.
Pärt opiskeli säveltämistä Tallinnassa säveltäjä Heino Ellerin (1887-1970) oppilaana. Heino Eller sävelsi etupäässä instrumentaalimusiikkia: mm. 3 sinfoniaa, viulukonserton, 5 jousikvartettoa ja 4 pianosonaattia.
Viron kansallinen sinfoniaorkesteri on Virossa toimiva vuonna 1926 perustettu orkesteri. Se on kiertänyt viime vuosikymmeninä esiintymässä eri puolilla Eurooppaa, entisen Neuvostoliiton aluetta ja Yhdysvalloissa.
Estonia-teatteri Tallinnassa on toiminut vuodesta 1949 lähtien Viron kansallisooppera Estonian ja Viron sinfoniaorkesterin toimitilana. Jugendklassistisen Estonia-teatterin rakennutti Tallinnan virolainen Estonia-seura ja se valmistui vuonna 1913 suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelemana. Maailmansodan 1939-1945 jälkeen talo peruskorjattiin 1940-luvun jälkipuoliskolla.
Kuva 2. Arvo Pärt -keskus sijaitsee Laulasmaalla, 35 kilometrin päässä Tallinnasta lähellä merta. Kuvan lähde on viro-instituutti.fi.
Laulujuhlien historiaa
Tarton laulujuhlat 1869 oli Tartossa silloisessa Liivinmaan kuvernementissa järjestetty ensimmäiset virolaiset valtakunnalliset laulujuhlat. Ne pidettiin 18. – 20. kesäkuuta. Näiden laulujuhlien järjestäjiä olivat Johann Voldemar Jannsen (1819-1890) ja Tartossa toimiva Viron vanhimman vironkielisen teatterin edeltäjä Vanemuise Selts (suom. Vanemuisen Seura). Ajatuksen laulujuhlista Jannsen oli saanut baltian-saksalaisista laulujuhlista, joita järjestettiin Tallinnassa.
Ensimmäisten laulujuhlien ohjelmistossa oli vain kaksi puhtaasti virolaissyntyistä laulua. Ne olivat Alexander Kunileidin (1845-1875) säveltämät ja Jannsenin kirjailijatyttären Lydia Koidulan (1843-1886) sanoittamat ”Mu isamaa om minu arm” (suom. Isänmaani on rakkauteni) ja ”Sind surmani” (suom. Olen kanssasi kuoloon asti).
Näihin ensimmäisiin kansallisiin laulujuhliin osallistui 51 kuoroa ja 845 laulajaa.
Laulujuhlilta liikkeelle lähtenyt isänmaallisuuden aalto levisi Viroon juhlilta palaavien talonpoikien mukana. Juhlien jälkeen perustettiin useita virolaisia seuroja, kuoroja ja orkestereita. Tarton laulujuhlien myötä laulujuhlista tuli kansallinen perinne.
Seuraavaksi 10 vuotta myöhemmin kesäkuussa 1879 järjestettiin uudelleen Tarton laulujuhlat. Näihin toisiin kansallisiin laulujuhliin osallistui 64 kuoroa ja 1 272 laulajaa.
Kolmannen kerran laulujuhlat järjestettiin Tallinnassa jo seuraavana vuonna kesäkuussa 1880. Niihin osallistui 48 kuoroa ja 782 laulajaa.
Neljännen kerran laulujuhlat pidettiin Tartossa kesäkuussa 1891. Tällä kertaa juhliin osallistui 179 kuoroa ja 2700 laulajaa.
Viidennen kerran laulujuhlat pidettiin viimeisen kerran Tartossa kesäkuussa 1894. Silloin niihin osallistui 263 kuoroa ja 3951 laulajaa. Tästä eteenpäin vuodesta 1896 alkaen juhlat järjestettiin pelkästään Tallinnassa. Kuorojen lisäksi laulujuhlilla esiintyy puhallinorkestereita omissa konserteissaan.
Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Tallinnassa kesäkuussa 1947. Niihin osallistui 703 kuoroa ja 25 760 laulajaa,
Tallinnan laululava valmistui vuoden 1958 laulujuhlia varten. Lavalle mahtuu 15 000 laulajaa. Lava voi toimia myös katsomona, jolloin esiintyjät ovat lavan edessä. Lavan vieressä on 42 metriä korkea torni, joka toimii näkötornina.
Huomautus: Osallistuin itse vuoden 2019 laulu- ja tanssijuhliin Tallinnan laululavan edessä 6. ja 7. heinäkuuta kuuntelijana, erityisesti sen kuorolaulujen osuuteen. Laulujuhlat kestivät kaksi päivää. (Edellisinä päivinä 4. ja 5. heinäkuuta olisi ollut päivänä Viron tanssijuhlat, mutta niissä en ollut paikalla.)
Kuva 3. Laulujuhlat Tallinnassa vuonna 2019. Kuvan lähde on yle.fi.
Viron tanssijuhlat (kansantanssijuhlat)
Tanssijuhlien historia alkaa vuoden 1934 voimistelujuhlista. Myöhemmin Viron tanssijuhlat järjestettiin yhdessä Viron laulujuhlien kanssa. Tanssijuhlat on vuoden 1955 juhlista alkaen pidetty aina Kalevin stadionilla, joka on suuri jalkapallokenttä Tallinnassa. Se valmistui samana vuonna.
Esimerkiksi vuonna 2014 osallistui tanssinäytöksiin yhteensä 10 082 henkeä.
Laulujuhlat ja tanssijuhlat järjestetään kahdessa eri juhlapaikassa Tallinnassa, mutta ne järjestetään aina yhdessä peräkkäisinä päivinä. Nämä tapahtumat järjestää Viron Laulu- ja Tanssijuhlat Säätiö.
Seuraavat Tallinnan yleiset laulu- ja tanssijuhlat järjestetään 3. – 6. heinäkuuta 2025 Tallinnassa.
Nuorten laulu- ja tanssijuhlat
Vuoden 1999 yleisille laulujuhlille saivat ensimmäistä kertaa osallistua myös lapsikuorot ja nuorisokuorot.
Vuonna 1962 järjestettiin Tallinnassa ensimmäiset Nuorten Laulu- ja Tanssijuhlat, jolloin ne olivat vielä nimeltään Laulujuhlat. Niihin osallistui esimerkiksi vuonna 2011 noin 38 000 nuorta soittajaa, laulajaa ja tanssijaa Virosta ja myös ulkomailta. Heistä 9000 oli tanssijoita, 24 000 laulajia ja 2500 soittajia.
Vuoden 2017 juhlissa oli yli 26 000 esiintyjää: soittajia, laulajia ja tanssijoita. Katsojia näissä nuorten juhlissa oli noin 70 000.
Seuraavat nuorten laulu- ja tanssijuhlat järjestetään Tallinnassa Kalevin stadionilla siten, että perjantaina ja lauantaina 30.6. – 1.7.2023 on vuorossa lasten ja nuorten kansantanssi ja kansanmusiikki. Viimeisenä päivänä sunnuntaina 2.7.2023 esiintyvät Tallinnan laululavalla erityisesti lapsikuorot ja nuorisokuorot.
Tässä videossa on näyte Viron yleisistä laulu- ja tanssijuhlista Tallinnassa vuonna 2014. Siinä on kyse juhlien kansantanssijoiden yhteisnäytöksestä. Videon kesto on 4½ minuuttia:
