Eurokriisi saattaa väijyä nurkan takana
Italian pääministeri Giorgia Meloni toisti eilen parin viikon takaisen kritiikkinsä koskien Euroopan Vakausmekanismin (EVM) ehtoja. Melonin mukaan rahaston ehdot ovat niin tiukat, ettei mikään maa halua käyttää mekanismia.
EVM:n sääntöjä ollaan uudistamassa, ja Italia ei välttämättä ole halukas hyväksymään sääntöjen muutosehdotusta. Vakausmekanismia kehitettäisiin suuntaan, jossa se voisi ottaa vastuuta euroalueen ongelmapankeista.
”I fear the fund will never be used, because the conditions are too stringent and any country applying for an ESM loan would see a rise in its bond yields and a series of disadvantageous things,” Meloni said.
Edelleen Meloni kritisoi vuoden vaihteessa EKP:n varomatonta viestintää, joka johtaa valtionvelkakirjojen hylkimiseen ja markkinakorkojen nousuun. Italian velkakirjat ovat luonnollisesti sijoittajilla ensimmäisenä myyntilistalla.
Lainanottotarve nousee
Arvopaperi -lehti tarkasteli eilen lainanottotarpeita Euroopan laajuudessa. Euromaat hakevat yhteensä tänä vuonna 1300 miljardia lainaa. Se on 100 miljardia viimevuotista enemmän. Tästä Saksan tarve on lehden mukaan 539 miljardia ja Italian tarve noin 320 miljardia.
Euromaiden lisäksi markkinoilla häärää myös Euroopan komissio, joka aikoo ensimmäisellä vuosipuoliskolla hakea rahoitusta 80 miljardia euroa elpymisvälineelleen.
Suomen valtion bruttolainanotto on Valtiokonttorin mukaan tänä vuonna 36,3 miljardia euroa. Tästä 28 miljardia käytetään erääntyvien lainojen uusimiseen ja nettolainanotto on 8,3 miljardia euroa.
Muutama päivä sitten Suomen valtio myi 2 miljardilla euroa lyhytaikaista elo- ja marraskuussa erääntyvää velkaa. Sen koroksi asettui 2,74 – 2,95. Valtion 10 vuoden lainan tuotto (yield) on tällä hetkellä tuossa samassa haarukassa, joten pitkällä aikavälillä korkokannan ei uskota paljoa muuttuvan suuntaan tai toiseen.
Valtion velanhallinta – Etusivu (valtionvelka.fi)
EKP supistaa ostojaan maaliskuusta lähtien
Myös EKP:n rooli on muuttumassa. Maaliskuusta lähtien EKP ei enää sijoita erääntyneistä velkakirjoista saamiaan varoja täysimääräisesti takaisin markkinoille. Näin EKP:n tase alkaa supistua.
Arvopaperin mukaan monet ekonomistit epäilevät, että valtioiden rahoituksen saanti vaikeutuu. Senkin artikkelin mukaan ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä on Italia. EKP:llä on kuitenkin mandaatti ostaa vaikkapa Saksan velkakirjoista vapautuvilla varoilla esimerkiksi Italian velkakirjoja. Ilman tätä päätöstä Italia olisi voinut jo pudota roskalainaluokkaan. Italian 10 vuoden velkakirjan tuotto on nyt noin 4,5%.
Tyyntä myrskyn edellä?
Euroopan valtionvelkakirjojen arvo on noussut kohtuullisesti (n. 1,5 %) alkuvuodesta, joten ainakaan massiivisesti niistä ei olla pyritty eroon. EKP:n taseen supistaminen, koron nostot sekä haukkamainen viestintä yhdessä lisääntyvän varainhankintatarpeen kanssa saattaa kuitenkin saada aikaan joukkopaon valtionlainoista.
Paljon siihen ei tarvita. Britannian viime syksyinen tapahtumaketju on siitä terveellinen muistutus. Markkinat rauhoittuivat vasta Englannin keskuspankin väliintulon ja Liz Trussin eron myötä.