Puoluekannatuksista muodostunut kolme ryhmää | Uusi Suomi Puheenvuoro
YLE on julkaissut puolueiden kannatusnumerot:
Huhtikuun 02.04.2023 eduskuntavaaleihin on enää aikaa vajaat kolme kuukautta. Puolueissa on ollut käynnissä vielä viimeisten ehdokaspaikkojen täyttäminen eri vaalipiireissä. Ehdokashakemukset jätettävä vaalipiirilautakunnille viimeistään tiistaina 21.02.2023 ennen klo 16.
Alkaako nämä kannatusluvut näyttää vaalituloksen suunnan ? Se ainakin voitaneen sanoa, että puoluekannatuksista on muodostunut kolme ryhmää : 1-3 kärkikolmikko, 4-6 keskikasti ja 7-9 pienryhmät. Kannatuserot ryhmien välillä on siksi suuret, että suurimmat muutokset ennen vaaleja ilmeisesti koetaan ryhmien sisällä, kuten nyt (PS-SDP). Myös onnistuneella puolueiden ehdokasasettelulla tulee olemaan merkittävä vaikutus.
1) Kokoomus 23,0 % 2) PS 19,3 % 3) SDP 18,8 %
4) Keskusta 10,9 % 5) Vihreät 9,6 % 6) VAS 8,6 %
7) RKP 4,0 % 8) KD 2,9 % 9) LiikeN 1,3 % ja Muut 1,6 %
Lukijat voivat katsoa tästä linkistä, miten kunkin puolueen kannatus on kehittynyt viimeisen vuoden aikana.
****
Tässä seuraavassa linkit, miten viimeiset ennusteet osuivat kohdalleen vv. 2015-2019 eduskuntavaaleissa.
2019 Vaalitulos – YLE/Taloustutkimus – HS/Kantar TNS
2015 Vaalitulos – YLE/Taloustutkimus – HS/TNS Gallup
****
Seuraavan hallituksen tunnustelija,- joka ilmeisesti samalla on myös seuraava pääministeri – joutuu johtamaan uutta hallitusta vaikeista lähtökohdista. Edessä on Suomen julkistalouden johtaminen terveemmälle ja kestävämmälle perustalle. Haasteet ovat niin suuret, ettei sitä yhden eikä kahden puolueen voimin tai vaalikauden aikana kyetä kokonaan ratkaisemaan. Pelkään pahoin, että talouskeskustelu menee toisen puolueen arvosteluksi ja sirpaleiseksi knoppologiaksi. Pitäisi katsoa kokonaisuus, sillä yhdellä eikä kahdella keinolla eivät asiat ratkea.
Nykyisissä hallituspuolueissa on vältetty – ehkä tietoisesti- ottamasta kantaa mm. talouspolitiikan arviointineuvoston jo viime tammikuussa ja valtiovarainministeriön marraskuussa julkaisemaan virkamiespuheenvuoron näkemyksiin edessä olevista julkisen talouden vakauttamistoimista.
Suomi on noussut IMF:n tilaston mukaan velkasuhteen kasvuvauhdissa Euroopassa kärkimaiden joukkoon ja on huomattavasti muista Pohjoismaista velkaisin. Valtion budjetissa korkomenoihin joudutaan budjetoimaan seuraavalla vaalikaudella monta miljardia enemmän kuin nyt päättyvällä vaalikaudella (ks. valtionvelan korko). Lisämenoja syntyy miljjardiluokassa nyt vauhdilla, ettei vakautustoimia ehditä edes aloittaa.
***
Katso tästä eräiden Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.
Ruotsi – Norja – Tanska – Saksa – Itävalta – Hollanti – Britannia – Italia – Kreikka – Espanja – Ranska – Viro – Suomi – Kanada – USA – Japani
Olen seurannut viime kuukausina erityisesti Euroopan maita, joissa syksyllä vaihtui pääministeri (mm. Ruotsi, Italia, Britannia). Kiinnostavaa on ollut myös seurata USA:n sisäistä olotilaa marraskuun välivaalien jälkeen (Edustajainhuoneen puhemiehen valinta on ollut ala-arvoinen näytelmä).