Mennäänkö metsään OSA II – Bisnestä vai puuhamaata?
Aikain takaa tähän päivään
Olen elänyt aikana, jolloin metsää kasvatettiin, hakattiin ja jalostettiin joko pitkän tavaran rakentamiseen tai saha-, paperi, pakkaus- ja sellutavaraksi. Onneksi olen vielä näkemässä sitäkin, kuinka metsästä irtoaa uskomattoman paljon muutakin; uudenlaista rakennusmateriaalia ja -tekniikkaa (esim. CLT- elementit) ja puun käyttöä kosmetiikan, lääkkeiden, elintarvikkeiden ja yhä enemmän tekstiilien valmistuksessa.
Puun monipuoliseen jalostukseen on herätty Suomessakin – opiskellessani metsäinssiksi (amk) kahdeksan vuotta sitten, en ollut uskoa, että olin kääntänyt erään opintoihin kuuluvan silloin 20 vuotta sitten kirjoitetun ruotsinkielisen artikkelin oikein – siinä kerrottiin erään ruotsalaisen puunjalostuslaitoksen liiketoiminnan tapahtuneesta muutoksesta 20 vuotta aikaisemmin – siitä, että entisellä puunjalostustehtaalla oli valmistettu puusta vanilliinisokeria jo parikymmentä vuotta!
Silloin tajusin jotain metsän monimuotoisesta bisneksestä – että se on paljon muutakin kuin tukkia, sellua ja sahatavaraa.
Suomessa toki kehitettiin jo 1970- luvulla koivusokerista ksylitoli, ja se onkin ollut myös kansainvälinen menestys. Turun yliopiston tutkimukset paljastivat, että koivusta saatava ksylitoli estää hampaiden reikiintymistä ja sittemmin Oulun yliopistossa havaittiin, että ksylitoli vähentää myös lasten korvatulehduksia. Teollisesti ksylitolia valmistetaan koivun hemiselluloosasta.
Onneksi puun moninaiseen käyttöön on herätty Suomessakin. Vuonna 2016 Vaasan yliopistoon perustettiin viisivuotinen puurakentamisen liiketoiminnan professuuri, jonka tutkimusalana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja. Myös Aalto-yliopistoon on perustettu puun materiaalitekniikkaan kuuluva professuuri, joka tutkii puun käyttöä ilmastointiteknisessä rakentamisessa ja mukavissa ja terveellisissä rakennuksissa sekä biokomposiittimateriaalien kehittämistä.
Puurakentamisen rakennesuunnittelijoita tarvitaan myös. Puuinfo ry on järjestänyt koulutusta, jonka aikana rakennesuunnittelijoina työskentelevät ammattilaiset hankkivat vaativien puurakenteiden suunnittelijan pätevyyden. Koulutus alkoi 2014, ja sen seurauksena pätevien rakennesuunnittelijoiden määrä on kasvanut jo noin 150 henkilöllä, jotka osaavat vaativan luokan puurakenteiden ja -rakennusten, kuten puukerrostalojen ja suurten puurakenteiden rakennesuunnittelun ja näille osaajille on edelleen kasvava tarve.
Puukoulut ja päiväkodit, opiskelija-asunnot ja puukerrostalot ovat ilmestyneet katukuvaan. Jopa jää- ja urheiluhallit rakennetaan puusta. Rakennusten seinät ovat hyvä hiilivarasto hyvin rakennettaessa ainakin sadaksi vuodeksi.
Puusta lääkettä
Puussa on tuhansia erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joista on kuulemma tutkittu vain murto-osa. Monet yhdisteistä liittyvät puiden omiin sienten ja kasvitautien torjuntaan ja puolustusmekanismeihin. Nyt tutkitaan, voisiko samoista yhdisteistä olla hyötyä myös ihmiselle, esimerkiksi ikivanha kuusen pihkan käytön osalta pihkan teho haavojen hoidossa on todennettu myös lääketieteellisellä tutkimuksella.
Myös korkeaan veren kolesterolipitoisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin valmistetaan lääkettä puusta. Männystä saadaan kasvisteroleita (Becel, Pro.activ ja Keiju Alentaja) ja kasvistanolia (Benecol), joita lisätään muun muassa margariiniin ja jogurttiin (mm. Benecol Vadelma & Persikka jogurtti, Pirkka Reducol, Pro.Activ- jogurttijuoma).
Myös koivun tuohesta saatava betuliini alentaa kolesterolia. Betuliinin on todettu vähentävän HI-viruksen aktiivisuutta. Kuusen sisäoksista (puun sisällä oleva oksan osa) saadaan yhdistettä nimeltään HMR-lignaani. Sen avulla voidaan kenties ehkäistä sekä syöpää että sydän- ja verisuonitauteja.
Metsäteollisuuden sivuvirrat ja hakkuujätteet
Kaikkia puusta saatavia yhdisteitä voidaan ottaa talteen sellutehtaalla sellun valmistuksen yhteydessä. Vallitseva tapa puumateriaalin hyödyntämisessä on ollut sahata tukeista rakennuslautaa ja käyttää pienemmät puut paperin raaka-aineena. Nyt tilanne on toinen. Jo nyt välttämättömät kosmetiikkateollisuuden raaka-aineet voidaan korvata metsäteollisuuden sivutuotteesta, koivukuoresta, saatavilla raaka-aineilla. Samalla elintarvikeperäisiä raaka-aineita ja maanviljelyskelpoisella maalla kasvatettuja kasveja voidaan käyttää ja hyödyntää enemmän elintarviketeollisuudessa.
Tulevaisuuden biojalostamoissa puuta käytetään entistä monipuolisemmin ja yhä moninaisempien tuotteiden raaka-aineena. Puusta ja muista metsästä saatavista raaka-aineista etsitään ja löydetään jatkuvasti uusia sivuvirtatuotteita, kuten jo nyt hakkuujätteistä ja energiapuusta valmistettava bioenergia, bioraakamäntyöljystä valmistettava biodiesel ja sahanpurusta valmistettava bioetanoli.
Päätelmiä – kaikki viittaa bisnekseen
Olen raapaissut vasta ’puun kuorta’, pintaa – sillä vain pienin pieni osa puun hyödyntämismahdollisuuksista on tässä esitelty. On jo nyt todettava, että metsien hyödyntäminen myös muulla kuin perinteisellä tavalla ei ole enää mitään puuhastelua.
Puumassan hyödyntämiseen jatkojalostuksessa olemme päässeet jo puusta pitemmälle sillä tutkimus, tuotekehitys ja puusta valmistetut tuotekategoriat ovat lisääntyneet. Samalla puun käyttö lisääntyy. Tästä syntyy ongelmia, sillä esimerkiksi myös biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen* myötä puun ja sivuvirtojen hyödyntäminen biopolttoaineiden valmistamiseksi kasvaa. Kun samalla Suomen metsien merkitys hiilinieluina on kasvanut, on selvää, että se tuottaa ristiriidan puun käytön lisäämisen kanssa. Tästä ristiriidasta kirjoitan Mennään metsään osassa III.
Ella Kärki
Kansanedustajaehdokas, Savo-Karjala, KD
Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri (vero-oikeus), metsätalousinsinööri (amk), yrittäjä, maaseudun asukas ja metsän omistaja.
* Jakeluvelvoite tarkoittaa, että liikennepolttoaineen jakelijoiden vuosittain kulutukseen toimittamasta liikennepolttoaineesta tietyn osuuden (30 %) tulee olla uusiutuvia polttoaineita. Jakeluvelvoitteella edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Tämä on toteutettu säätämällä kevyen polttoöljyn jakelijoille velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus biopolttoöljyä (”biopolttoöljyn jakeluvelvoite”). Vuonna 2021 biopolttoöljyn jakeluvelvoite on kolme prosenttia nousten prosenttiyksiköllä joka vuosi kunnes 2028 ja sen jälkeen se on 10 prosenttia. Jakeluvelvoite = Liikenteen uusiutuvat polttoaineet/Liikenteen kaikki polttoaineet.
** Eduskunta hyväksyi 9.12.2022 täysistunnon toisessa käsittelyssä lain, joka alentaa vuodeksi 2023 uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä (joka on siis vuonna 2023 13,5 %). Tarkoituksena on hillitä liikenteen käyttämien polttoaineiden kohonneita hintoja.
Suomessa lakisääteinen (446/2007) jakeluvelvoite edellyttää tietyn uusiutuvan polttoaineen määrän jakelemista vuosittain. Nyt tehtävä muutos on tilapäinen. Jakeluvelvoitteen alentamisesta johtuvat vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset on määrä kattaa korottamalla seuraavien vuosien jakeluvelvoitetta.
Jakeluvelvoitelaki (446/2007), biopolttoöljyn jakeluvelvoitelaki (418/2019) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (”RED2-direktiivi”) .
