Suomen älyllinen kapasiteetti on pahasti faktasilppuuntunut
Suomen älyllinen kapasiteetti on pahasti faktasilppuuntunut
Harvoin näkee edes välähdyksiä saati perusteellisesti hahmotettuja dynaamisia kokonaiskuvauksia, -suunnitelmia ja loppuunvientejä.
Yleisesti harhaisesti toimivaksi luultu asioiden ratkaisumenetelmä etenkin somessa on asennelatautuneiden ja usein tahallaankin asennevääristyneiden faktasilppujen nollasummataistelu – ja jopa taktinen kätkentäpeli niin että kyseenalaisesti perustelluilla yhden näkökulman faktasilpuilla yritetään estää ja mitätöidä dynaamisten kokonaisuuksien todellinen objektiivinen kuva. Subjektiiviseksi muokatuilla faktasilpuilla estetään puuttuminen kyseenalaisiin tai laittomiin etuuksiin dynaamisessa objektiivisessa kokonaisuudessa. Hämäyskeinoina ilmeten vaikka mitä – mutta jotka ei koskaan kestä objektiivisen dynaamisen kokonaiskuvan kautta asioiden todellista kriittistä paikalleen panoa. Kaikilla asioilla on ja ne loksahtaa objektiiviseettisesti paikoilleen dynaamisen objektiivisen kokonaiskuvan hahmotuksessa.
Poliittista somea voisikin luonnehtia asenteellisten ja ennakkoluuloisten faktasilppujen älylliseksi hälyksi. Josta ei mitään muuta hyötyä kuin katarttinen emootioiden purkaus niille jotka siellä asennesilpuilla pauhaa.
Marinin toimissa pääministerinä on aivan erinomaisena piirteenä ollut vetää asioita dynaamisen kokonaishahmotuksen ja objektiivisen ratkaisujen hakemisen piiriin.
Se on kova sana tilanteessa jossa pitää hakea asenteellisessa faktasilpputodellisuudessa dynaamista kokonaiskuvaa ja ratkaisuja – kun se aidosti nostetaan sille objektiivisuuden ja etiikan tasolle jota kukaan ei pysty eikä edes halua kiistää – sillä he kaikki näkevät – että tässä nähdään asenteellisten subjektiivisuuksien yli ja läpi ja tehdään aitoja objektiiviseettisiä ratkaisuja. Yli konservatiivisten ratkaisujuuttumien myös. Uusi aika huuhtoo vanhoja ratkaisuja.
Yhteiskunnan pitää pääosin toimia objektiiviseettisellä tasolla.
Ja sen tason löytyminen dynaamisen objektiivisen kokonaishahmotuksen kautta pitää olla yhteiskunnan kollektiivisälyllinen kyky.
Ja nyt on ainakin minulla vaikutelma että metsien hiilinieluasiassa ollaan sillä tiellä että laajasti instituutioiden tasolla haetaan se objektiiviseettinen ratkaisujentekotaso ja ratkaisut jota tilanne vaatii.
Se on toivottavasti näin ja toteutuu.
Sillä mikään ei ole niin tärkeää yhteiskunnalle kuin kyetä siihen että pistää nollasummapelin syrjään ja hakee objektiiviseettisen pohjan tarkastella dynaamisina kokonaisuuksina asioita.
Ja nyt sitä käsittääkseni testataan.
