Skitsofrenian yhteinen nimittäjä | Uusi Suomi Puheenvuoro
Toki skitsofrenialla pitäisi olla diagnostisesti yhtenevät kriteerit psykiatriassa ja niinhän ne ovatkin, vaikka potilaan oireiden havainnointi voi ollakin psykiatrille ainakin osittain tulkinnallista.
Alla kursivoidusti lainaus skitsofrenian diagnostisista kriteereistä Lääkärikirja Duodecimin Terveyskirjasto -sivustolta:
Skitsofrenian määritelmä
Skitsofrenian diagnoosin määritelmät ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet jonkin verran. Vanhaa ilmaisua ”jakomielitauti” ei enää käytetä. Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi (virallisen tautiluokituksen eli ICD-10:n diagnoosiryhmä F20) edellyttää, että henkilöllä on ilmennyt vähintään kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisista viidestä oiretyypistä:
Harhaluulot
Aistiharhat
Hajanainen puhe (esim. toistuva selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys)
Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia)
Niin sanotut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus)
Näiden oireiden lisäksi skitsofrenian diagnoosiin kuuluu, että sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt merkittävästi ja yhtäjaksoisesti vähintään useiden kuukausien ajan.
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00148
Skitsofrenialle on haettu myös geneettisesti yhteistä nimittäjää vuosikymmenten ajan ja viimeisin suuri tutkimushanke psykoosisairauksien genetiikasta on nimeltänsä SUPER:
https://www.superfinland.fi/tutkimuksesta
Itse epäilen, että psykooseille ei löydy yhtä ainoata selvää yhteistä nimittäjää genetiikasta saati edes oirekuvista, koska jokaisen skitsofreniaan sairastuneen potilaan taustalla on monia yksilöllisiä tekijöitä. Kaiken lisäksi psykiatria ei kykene vielä aukottomasti näyttämään toteen poliittisesti sovittujen diagnostisten kriteerien toimivuutta käytännössä, koska virheellisiäkin diagnooseja on asetettu psykiatrien toimesta ympäri maailman. Tunnetuin virheellisesti diagnosoitu skitsofreniatapaus saattaa olla norjalainen joukkosurmaaja Breivik, jonka useampi psykiatri totesi ensimmäisen mielentilatutkimuksen jälkeen paranoidisesti skitsofreeniseksi (F20.0), mutta vielä tarkemmin norjalaisten psykiatrien tutkimusten jälkeen Breivik todettiin olleen syyntakeinen psykopaattisesti häiriintynyt. Breivik istuukin nyt tuomiotaan vankilassa eikä mielisairaalassa.
Skitsofrenian keskeinen positiivinen oire on psykoosi eli selvästi harhaisesti vääristyneet käsitykset todellisuudesta. Monilla skitsofreniapotilailla voi olla samankaltaisia harhoja psykoottisena, kuten esimerkiksi suureelliset käsitykset (megalomaaniset) omasta merkityksestä aina jopa jumaluutta myöten muiden ihmisten parissa tai jatkuva tarkkailtuna olemisen harha. Yhteiskunnallisen kulttuurin muuttuessa ei olekaan enää niin selvä asia, että kuka on tarkkailtuna Suomessa internetin ja talonyhtiöiden valvontakameroiden välityksellä, kun ennen käsitystä kaikenlaisesti tarkkailusta voitiin pitää täysin mahdottomana ja siten hyvin harhaisena käsityksenä. Toisin sanoen tekniikan edistyminen luo skitsofreniapotilaille mahdollisesti uudenlaisia harhakäsityksiä vastoin realistista käsitystä todellisuudesta. Suhteellisuudentaju ja sen puute on asia, joka skitsofreenisesti harhaisesta mielentilasta puuttuu, jolloin skitsofreniapotilas voi ajatella, että talonyhtiön valvontakamerat on asennettu juuri hänen takiaan tai koko internet on kehitetty megalomaanisesti harhaisen mielisairaan henkilön takia.
Pidänkin selvästi jopa bisarristi harhaisia käsityksiä yhtenä varteenotettavana seikkana kun mietitään skitsofreniapotilaiden yhteistä nimittäjää. Toisaalta skitsofreenisesti harhaiset potilaat voivat käyttäytyä silti harhaisina hyvin eri tavoin. Joistakin skitsofreniapotilaista tulee selvästi aggressiivisia ja väkivaltaisia, vaikka mikään psykiatrinen fakta skitsofreniadiagnosoiduista ei puollakaan kaikkien sen kaltaisten väkivaltaista käyttäytymistä, vaan monilla skitsofreniapotilailla voi olla akuutissa vaiheessa hyvin depressiivisiäkin käsityksiä, jolloin itsemurha voi tuntua harhaisessa todellisuudelta ainoalta oikealta vaihtoehdolta.
Olen kuullut väittämän skitsofreniasta, että joidenkin mukaan skitsofrenia olisi koko ihmiskunnan mielikuvituskyvyn perustaa ja itse skitsofreniadiagnosoituna olen melko vakuuttunut, että skitsofreniataipumus voi olla ihmisen mielikuvituskyvylle ja luovuudelle näitä edistävä piirre. Toinen tarina on sitten skitsofreniapotilailla, joiden ajatus voi olla joskus hyvin kroonisestikin harhakäsitysten vallassa olemista. Pieni tai joskus suurempikin määrä hulluutta voi kuulua monien ihmiskunnan kautta aikojen suurimpien nerojen ajatteluun, enkä itse muista koskaan kuulleeni koskaan ketään suurta neroa kutsutuksi tavanomaisen kansan edustajaksi. Väitän skitsofrenialla olevan yhteisenä nimittäjänä ennakkoluulottoman mielikuvituksen potentiaalin, eikä pitäisi hakea skitsofrenialle yhteistä perustaa kaikista häiriintyneimpien skitsofreniapotilaiden sairaalloisista persoonallisuuksista.
Pidän myös omaa psykoosioireista taustaani hyvin rikkaana elämänkokemuksena kaikesta huolimatta, vaikka kuntoutuminen tähän tilanteeseen on vaatinut aikaa vuosikausia. Tärkein havainto kuluvana vuonna omasta ajatusrakenteestani on ollut se, että elämässä ei pidä perustaa tulevaisuuttaan oletuksiin tai näin julkisena some-viestijänä pitää myös olla valmis sietämään epätietoisuutta. Maanläheinen ajattelu elämäntyyliä myöten on nähdäkseni kaltaiselleni mielenterveyskuntoutujalle laadukkaimman elämän tae. Maanläheisellä ajattelulla tarkoitan elämän perustamista tavanomaisten suomalaisten joukkoon, vaikka omaa psykoosialttiutta voi uskoakseni hyödyntää juuri rikkaan mielikuvituskyvyn ja luovan ajattelun mahdollistajana, kunhan muistaa antaa ajatusten ja tunteiden virrata mahdollisimman vapaasti.
Mikä sitten on unelmien merkitys meille psykoosioireista kärsineille kuntoutujille elämässä? Omat unelmani ovat suhteellisen kovan elämän tähän mennessä eläneenä nekin ehkä jopa ennemmin vaatimattomia ja realistisia kuin mahdottomia. Toki meikäläisittäin sairaillakin suomalaisilla pitäisi silti olla oikeus unelmoida myös suureellisemmista asioista siten ettei kyseisiä unelmia heti pidettäisi psykoottisena sairauden oireena. Elämän voi elää myös skitsofreniakuntoutujana eri tavoin ihan senkin takia, koska emme ole likikään homogeeninen joukkio – vaan kaikki meikäläiset ovat omia yksilöitä omanlaisine taustatekijöineen, vaikka skitsofreniakuntoutujat vielä näinä aikoinakin leimataan mielellään juuri tietyntyyppisiksi tapauksiksi jopa psykiatrian ammattilaisten toimesta. Tuskin sorruin tässä kirjoituksessa positiiviseen ajatteluun, jota en pidä kovinkaan järkevänä ajattelumallina yleisesti. Tarkoitukseni oli kuitenkin löytää skitsofreniadiagnosoiduille yhteistä perustaa ja mielikuvituskyky tuntuu vahvimmalta otsakkeeni kysymykseen. Laatikon ulkopuolisesta ajattelusta puhutaan, eikä skitsofreniakuntoutujat taida olla tässä asiassa aivan vieraalla maaperällä edes suomalaisena vähemmistönä, johon kuuluu noin 50000 kansalaista.
