Ajattelevien koneiden aika | Uusi Suomi Puheenvuoro

0
Tarjouksia:

Tekoälyn kehitys etenee. Tekoäly voi tuottaa todentuntuisia kuvia, ääniä ja tekstejä. Nämä saavutukset tuovat tekoälyn suuren yleisön tietoisuuteen, mutta samaan aikaan tekoäly yleistyy myös vähemmän näkyvissä toiminnoissa. Sen avulla kehitetään teollisia prosesseja tuottavimmiksi ja kiinteistöjä vähemmän energiaa kuluttaviksi.

Opiskellessani tietotekniikkaa 1990-luvulla mikroprosessorit olivat kalliita, ja kun sellainen sulautettiin koneeseen tai laitteeseen, piti niukat resurssit käyttää tarkoin. Ohjelmisto koodattiin sääntöpohjaisesti, esimerkiksi ”jos lämpötila on alle X astetta, kytke lämmitys päälle”.

Myöhemmin mikroprosessorien hinnan ja tehon välinen suhde romahti. Kun algoritmit tämän mahdollistamana kehittyivät paremmiksi, syntyi myös uusia muotisanoja. Puhuttiin sumeasta logiikasta tai älyjärjestemistä. Teknisestä näkökulmasta uusien ilmaisujen takana ei ollut mitään erityistä, vaan pohjimmiltaan kyse oli siitä, että mikroprosessorit suorittivat monimutkaisempia tehtäviä kuin aikaisemmin. Nykyään tekoäly kykenee tunnistamaan riippuvuuksia ja synnyttämään niistä sääntöjä, hyödyntäen suurta laskentatehoa ja tietomassoja. Näin ollen voidaan väittää, että tekoäly myös on vain tällainen muotisana.

Vai onko sittenkään?

Modernin tietokoneen isänä pidetty Alan Turing visioi 1950-luvulla Turingin testin. Jos emme kommunikaatiosta pysty erottamaan, onko sen synnyttänyt ihminen vai kone, voidaan konetta pitää ajattelevana. Helsingin Sanomien sunnuntain pääkirjoituksesta osa oli koneen, osa toimittajan tuottamaa. Koneen kirjoittamat osuudet pystyi tunnistamaan vain siitä, että toimittaja oli ne erikseen osoittanut. Tekoäly selvitti Turingin kokeen.

Mutta todellako tällainen kone ajattelee? Ja mistä me edes sen voimme tunnistaa? Eikö ajatteluun tarvita tietoisuutta? Yleensä käsitetään, että ihmisillä on tietoisuus omasta itsestään. Mutta onko lemmikkikoirallamme tietoisuus? Sitä me emme varmasti tiedä. Kun ymmärryksemme on näin puutteellinen, miten voimme tunnistaa, koska kone saavuttaa tietoisuuden? Ja sitten kun jonain päivänä toteamme että koneella on tietoisuus, niin mitä siitä seuraa?

Osallistuin syksyllä tekoälyn kehittäjien startup-tapahtumaan, jossa alan suuret nimet pohtivat näitä kysymyksiä. Tiivistetysti johtopäätös oli, että hekään eivät tiedä niiden vastauksia.

Turingin ajattelevat koneet ovat jo keskuudessamme. Tekoälyä on toistaiseksi hyödynnetty siihen, mihin tietotekniikkaa muutenkin: koneistamaan mekaaniset tehtävät, jolloin ihminen vapautuu tuottavampaan työhön. Mutta samalla kun palvelijan kyvykkyys alkaa saavuttamaan tai jopa ylittämään isäntänsä, puuttuu meiltä kokonaan koneen ja ihmisen välistä suhdetta koskeva eettinen ja lainsäädännöllinen normisto.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *