Pyydän mitä nöyrimmin Sauli Niinistöltä anteeksi
Iltalehti julkaisi eilen Lauri Nurmen jutun ”USA:lta viesti Putinille: B-52-pommittajat simuloivat aseiden laukaisun Suomen ilmatilassa”.
Juttu oli kokonaisuudessaan tällainen:
”Kyse on historiallisesta harjoitusoperaatiosta.
– Liittoutuneet toteuttivat Suomessa kautta aikain ensimmäisen simuloidun B-52-pommittajien aseiden laukaisun, Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimat kertoo.
Simulointi tarkoittaa sitä, että USA:n B-52-pommikoneet toimivat Suomen ilmatilassa kuin sotatilanteessa ja lukitsivat ohjuksensa ja pomminsa valittuihin maaleihin. Sen jälkeen koneet toimivat kuin aidossa tilanteessa, mutta sillä erotuksella, että aseita ei irrotettu pommittajasta.
Hornetit suojasivat
Kahta B-52-konetta suojasivat Suomen Ilmavoimien F/A-18C Hornet –hävittäjät ja Ruotsin ilmavoimien Saab JAS 39 Gripen –hävittäjät.
– Pommituslaivueen toteuttama tehtävä on osoitus järkähtämättömästä sitoutumisestamme eurooppalaisiin liittolaisiimme ja kumppaneihimme. Rakennamme yhdessä vahvemmat ja entistä strategisemmat suhteet, jotka lisäävät alueellista turvallisuutta ja vakautta, USA:n Euroopan ja Afrikan ilmavoimien komentaja, kenraali James Hecker painottaa lausunnossaan.
20 risteilyohjusta
Strategiset pommikoneet ovat Naton ennaltaehkäisevän sotilaallisen pelotteen kovinta ydintä. Ne pystyvät kantamaan ydinaseita.
Boeing B-52 Stratofortress esiteltiin maailmalle 1950-luvulla. Viimeiset H-mallin koneet valmistuivat lokakuussa 1962, Kuuban ohjuskriisin kuumimpina päivinä.
Pelotevaikutus syntyy kahdesta tekijästä: aseistuksesta ja maineesta.
B-52 pystyy kantamaan yli 31 tonnin asekuorman, mukaan lukien ydinaseita, ja laukaisemaan yhdellä lennolla 20 risteilyohjusta.
Osoitus Suomen tärkeydestä
USA:n ilmavoimat painottaa lausunnossaan simuloinnin ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta.
– Operaatio toi esille Suomen kasvavan roolin Natossa ja merkitsi jälleen uutta virstanpylvästä Naton kollektiivisen puolustuksen vahvistamisessa, lausunnossa painotetaan.
Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, Naton puolustuksessa avainasemassa olisi Venäjän ohjusten laukaisualustojen ja ilmavoimien tukikohtien tuhoaminen syvällä hyökkääjän maaperällä.
USA:n ilmavoimien harjoitusoperaatio välitti strategisen viestin Kremlille ja Vladimir Putinille.
B-52-pommikoneet pystyvät ampumaan ohjuksensa maaleihin satojen kilometrien etäisyydeltä.
Niitä suojaavat Hornetit ja Gripenit pudottaisivat pommikonetta kohti ammutut venäläisohjukset.”
x x x
Lauri Nurmen kirjoituksen sävyn voi tulkita olevan jopa intomielinen. Muissa tiedotusvälineissä kuin Iltalehdessä sen aihepiiri ei liene ollut juuri lainkaan esillä.
Syksyllä ilmestyneessä teoksessani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” käsittelin Lauri Nurmen aikaisempia edesottamuksia.
Kirjoitin niistä luvussa, jonka otsikoin: ”Suomen Nato-jäsenyyttä on alusta pitäen ajettu valheellisesti ja luikerrellen”. (ss. 40-46)
Se sisältää marraskuussa 2022 julkaisemiani kirjoituksia ja kommenttejani niihin. Otsikon sanan ”luikerrellen” otin Lauri Nurmen TV-haastattelusta.
Marraskuun 9. päivänä julkaisemassani blogissa kommentoin Vasemmistoliiton johdon lausuntoja, joissa oli kiitelty tasavallan presidentti Sauli Niinistön 7.11. pitämää puhetta.
Vasemmistoliiton johto oli tulkinnut puheen vakuutukseksi siitä, ettei Suomeen Nato-jäsenyyden toteuttamisen jälkeen tuoda ydinaseita. Se toivoi, että ”väärinkäsityksiä lietsova keskustelu nyt loppuu”.
Kysyin kuitenkin, voimmeko Sauli Niinistön sanaan luottaa.
Muistutin mieleen, että saman vuoden tammikuussa Sauli Niinistö oli luvannut, että mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta järjestettäisiin kansanäänestys. Maaliskuun lopulla hän oli tämän lupauksensa pettänyt.
Kysyin, kuinka voisimme nyt luottaa Sauli Niinistön puheisiin Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Suomen F-35 -hävittäjien käytöstä saimme sisäpiirin tietoa Iltalehden toimittajan Lauri Nurmen Alfa-TV:ssa 28.10. esitetyssä haastattelussa:
”Amerikkalaiset ja britit tekivät suomalaisille selväksi Nato-tunnusteluissa, että teillä ei ole Ruotsin kanssa asiaa liittoon, jos te valitsette minkäänlaisen tällaisen Ranskan tien, että te jäätte Naton ydinaseiden suunnitteluryhmän ulkopuolelle. Ainoastaan Ranska on. Kaikki muut jäsenmaat ovat mukana.”
”Siis Suomi on osa Naton ydinasepelotetta. Tämä nyt pitää kunnolla tehdä kansalaisille selväksi. On nyt turhaa luikerrella minkäänlaisten selitysten kanssa, vaan sanoa suoraan se, mistä on kysymys.
Nyt ei ole kyse siitä vastustanko ydinaseita, vaiko en, vaan siitä miten avoimesti todellisuus kerrotaan kansalle.”
Kommentoin blogini lopussa, että Suomen Nato-jäsenyyttä oli alusta pitäen ajettu valheellisin perustein ja luikerrellen. Sama meno näytti jatkuvan.
Kirjoitin:
”Lauri Nurmi on erikoinen toimittaja. Hän näyttää toimineen myös poliittisena aktorina Suomen Nato-jäsenyyden ajamiseksi. Tästä syystä hänellä on ollut sisäpiirin tietoja käytettävissään.
Vuotta myöhemmin Nurmi julkaisi teoksen ”Suomen salainen tie Natoon”. Siinä hän kertoi, että Suomi ryhtyi aseistamaan Ukrainaa vasta sen jälkeen, kun amerikkalaiset ja britit olivat tehneet selväksi, että tämä oli ehto Nato-jäsenyydelle. Tästä kiusallisesta tiedosta maamme ulkopoliittinen johto on visusti vaiennut.”
Mainittakoon tässä, että vanha Nato-maa Norja ryhtyi aseistamaan Ukrainaa vasta viime vuodenvaihteessa.
x x x
Lauri Nurmi oli avainasemassa myös keskustelussa, joka käytiin vuoden 2021 alussa. Siitä kerron kirjassani ”Sota vai rauhan Suomelle?” (ss. 17-32).
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Lauri Nurmelle ja Juha Ristamäelle Iltalehdessä 17.1. julkaistun haastattelun, jossa hän arvosteli eduskunnan kannanottoa, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”
Haastattelussa Niinistö perusteli vireillä ollutta hävittäjähankintaa:
”Suomi aseistautuu siksi, että meilläkin on jotakin, joka muodostaa vastauhkaa eli samaa uhkan tasapainoa. Ei meillä ole semmoisia aseita kuin supervalloilla, mutta on esimerkiksi sellaisia kuin HX-hankinnan hävittäjät.
Miksi sitten tehdään HX-hankinta, jos kerran sotiminen ei ole välttämättä niin suuri pelkokuva? Siksi juuri, että mekin olemme omalta osaltamme mukana uhkatasapainossa. Meilläkin on aseistusta, jolla pystyy synnyttämään sen ajatuksen, että voi käydä kalliiksi. Kynnys on korkealla, Niinistö avaa ajatteluaan.”
Tämä Sauli Niinistön tammikuussa 2021 antama lausunto on syytä asettaa yhteyteen Iltalehden eilisen uutisjutun kanssa.
Yhdysvaltain B-52 -pommikoneet esitellään pelotteena Venäjälle. Tämän uhkan rinnalle tulevat aikanaan Suomen F-35 -hävittäjät, jotka voidaan varustaa risteilyohjuksilla ja ydinkärjillä. Lauri Nurmen Alfa-TV:ssä kertoman mukaan tämä on nimenomainen tarkoituskin.
Niinistö puhui tammikuussa 2021 ”uhkatasapainosta”, jonka osaksi me hävittäjähankinnalla tulemme.
Mutta onko Suomen itärajalla nyt ja tulevaisuudessa ”uhkatasapainoa”?
Mitä Venäjällä tästä ajatellaan? Mitä Venäjä tekee omalla puolellaan sitten, kun Ukrainan sota päättyy?
Ja soveltuvatko ”uhkatarkoitukseen” hankittavat F-35 hävittäjät Suomen oman ilmatilan valvontaan ja puolustamiseen?
Elon Musk muuten pitää tyhmänä investointia F-35 hävittäjiin:
Olisi ollut järkevää kuunnella vanhempia ja viisaampia. Omalta osaltani kommentoin hävittäjähankintaa tuoreeltaan 13.12.2021 julkaisemassani blogissa. Toistin siinä niitä ajatuksia, joita olin hankintaprosessin edetessä aikaisemmin esittänyt.
x x x
Uuden Suomen Puheenvuoron kommenteissa on arvosteltu blogikirjoituksiani. Olen kehottanut arvostelijoita esittämään blogeistani edes yhden virheen tai perusteettoman mielipiteen. Sellaisia ei ole tullut.
Nyt minun on myönnettävä, että olen tehnyt virheen.
Olen arvostellut usein Sauli Niinistön kannanottoja ja toimintaa etenkin sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että hän oli vuonna 2018 antamansa vaalilupauksen vastaisesti ryhtynyt ajamaan Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.
Olen tukeutunut tosiasioihin ja perustellut kannanottoni.
Nyt minun on kuitenkin myönnettävä erehtyneeni.
Tammikuun 18. päivän blogissani ”Sauli Niinistön outo haastattelu”, syyllistyin ikävään virheeseen, jonka vasta nyt havaitsin.
Kirjoitin:
”Iltalehdessä julkaistiin eilen tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelu, jossa hän otti kantaa Suomen turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiin.
Haastattelun kärki näytti kohdistuvan siihen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sisältyvään kannanottoon, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Sen hän tulkitsee alatyyliin sortuen ”lipaisuksi”.”
Oikaisuna totean, että Niinistö ei käyttänyt sanaa ”lipaisu”. Se oli peräisin entisen ulkoministerin Timo Soinin lausunnosta, jota Lauri Nurmi jutussaan siteerasi.
Esitän mitä nöyrimmän anteeksipyyntöni.
x x x
Kirjoituksessa mainitut teokseni ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.
