Suomi ei ole enää sopimusyhteiskunta
Tili tuli tili meni jäi vain luu kouraan
Vuoden 2008 ennätysvuoden jälkeen (BKT), Suomen velka on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Tämä johtuu monista tekijöistä, kuten globalisaation vaikutuksista, talouskriiseistä, julkisten menojen kasvusta ja rakenteellisista haasteista.
Suomen talouden kasvu ei ole ollut riittävää kattamaan kaikkia julkisia menoja, ja velkaa on otettu kattamaan budjettivajetta ja rahoittamaan investointeja. Tämä on lisännyt julkisen talouden painetta ja velan takaisinmaksun tarpeita.
Jäsenmaiden keskimääräinen velka-aste on noussut 84 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä ylittää EU:n tavoitteen. Sen mukaan julkisen velan ei pitäisi ylittää 60 prosenttia.
Suomen velkasuhde ylittää niin ikään vakaus- ja kasvusopimukset vaatimukset.
Nykyisten sääntöjen mukaan julkista velkaa on pienennettävä viiden prosentin vuositahtia siltä osin, kun jäsenmaan julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
On tärkeää löytää tasapaino julkisten menojen ja tulojen välillä, jotta talouden kestävyys voidaan varmistaa pitkällä aikavälillä.
Jos palkankorotukset johtavat hintojen nousuun ja inflaatioon, se voi lisätä julkisen talouden paineita, sillä valtion menot nousevat samalla kun tuotot eivät välttämättä nouse yhtä nopeasti. Tämä voi vaikeuttaa velkojenmenojen hallintaa ja lisätä velkaantumisen riskiä.
Yleisesti ottaen palkankorotukset voivat olla hyödyllisiä taloudelliselle kasvulle ja työmarkkinoiden toiminnalle, mutta niiden vaikutukset inflaatioon ja julkiseen talouteen ovat monimutkaisia ja riippuvat monista tekijöistä, kuten taloudellisesta tilanteesta ja hallinnollisista toimenpiteistä sekä miten oma kansantalous saadaan nousemaan nyt näkymät ovat heikot koko EU- alueella.
Toisaalta miten SAK:n 10 %:n palkankorotuksen vaikutus vähävaraisten ostovoimaan voi olla merkittävä.
Korkeammat palkat voivat johtaa myös hintojen nousuun, erityisesti palvelualoilla ja tuotteissa, joissa työvoimakustannukset ovat merkittävä osa kokonaishintaa. Tämä voi syödä osan palkankorotuksen tuomasta ostovoiman lisäyksestä. Kun palkankorotukset johtavat yrityksissä työpaikkojen vähentämiseen tai uusien työntekijöiden palkkaamisen jäädyttämiseen
Taas ne vähävaraiset jotka työelämän ulkopuolella, ostovoima voi kohdata useita haasteita, erityisesti jos palkankorotukset johtavat yleiseen hintojen nousuun.
Jos palkankorotukset johtavat inflaatioon, se tarkoittaa hintojen yleistä nousua. Tämä voi vähentää ostovoimaa erityisesti niillä, jotka elävät kiinteillä tuloilla, kuten eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät sekä muut vähävaraiset pienillä tuloilla elävät..
Jos valtion tuet ja sosiaaliset etuudet eivät nouse samaa tahtia kuin elinkustannukset, voi tämä heikentää työelämän ulkopuolella olevien ostovoimaa. Suomen sosiaaliturvajärjestelmät eivät voi kestää jatkuvaan velkaantumista sekä elinkustannusten muutoksiin vaan on jouduttu purkamaan.
Hintojen nousu voi vaikuttaa erityisesti asumiskustannuksiin, mikä on usein merkittävä menoerä. Tämä voi heikentää työelämän ulkopuolella olevien ihmisten taloudellista tilannetta.
Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, voivat kohdata paineita, jos valtion budjettia joudutaan leikkaamaan. Tämä voi vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä hintoihin.
Vaikka palkankorotukset voivat parantaa monien ostovoimaa, on tärkeää ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat myös niihin, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tarvitaan eteenpäin menevä tasapainoinen kansantalous joka huomioi kaikkien kansalaisten taloudellisen tilanteen. Ei vain yksistään palkansaajia. Ostovoima tulee mitä laajemmin saamme yritykset työllistämään ihmisiä ja tuoda verotuloja yhteiseen hyvinvointiin. Velkataloudessa lakot ei hyödytä ketään vaan siirtää kustannukset jatkuvaan velkatalouteen.
Ei voi puhua enää sopimusyhteiskunnasta kun julkista terveydenhoitoa ajetaan alas. Verot nousee asuminen ja eläminen kallistuu. Tämä on se hinta kun elintasoa on eletty velaksi. Eniten tästä kärsivät vähävaraiset. Talouden realiteetit on unohtunut aikaisimmilta hallituksilta Sak/ jäsenjärjestöiltä jotka ei näe koko suomen talouden kokonaisuutta mitä velalla eläminen tuo tullessaan. Kyllä tässä edellisten hallituksien joka puolueella jalka sonnassa on reisiään myöten
