Talous: Kansantalouteen ja kansalaisten talouteen vaikuttavia asioita
Kelloköynnös kukkii tänä vuonna jo elokuun alussa. Valokuva: Tarja Kaltiomaa
Tyytyväinen ihminen on normi-ihminen, tavallinen Matti tai Maija Meikäläinen, joka huolehtii omista ja läheistensä asioista tavallisessa arjessaan. Tämä on kansantalouden ja valtion ydinkysymys, jota päättäjätasolla kuuluu vaalia.
Yhteiskunnassa tämän statuksen saavuttamiseksi on rakennettu hyvää infrastruktuuria, tiestöä, liikennevälineitä ja liikennemahdollisuuksia, yksityisiä ja julkisia rakennuksia, nykyaikainen tiedotustoiminta, jossa on monipuolisia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Toimiva yhteiskunta pyörii rahan voimalla. Suomessa raha- ja pankkitoiminta on kehittynyt aina 1990-luvulle saakka kansalaisia näiden talouksia palvelevaksi liiketoiminnaksi. Tämä asia näkyi myös katukuvassa. Pankkitoiminta oli kannattavaa ja pankit saattoivat rakentaa tai vuokrata näyttäviä liikehuoneistoja asiakkaitten palvelemiseen. Asiakkaat tavoittivat pankin helposti ja pankki piti kirjaa asiakkaiden tili- ja omaisuustiedoista. Kun 1990-luvun lamakauden jälkeen kansantalouden on alettu jälleen nähdä nousevan, alkoi olla yleistä kvartaalitalouden mallissa mitata liiketoiminnan menestyneisyyttä rahalla ja tuloksella. Mikä tässä kummallista olisi? Ei mikään, koska me kansalaisina ja työntekijöinä olemme tottuneet rahalla mittaamiseen melko vähässä ajassa.
Nykyään valitettavasti ei vielä kyseenalaisteta rahaa tuloksen ja menestyksen mittarina.
On kuitenkin toimialoja, joissa rahan avulla menestyksen mittaaminen johtaa kansantalouden ja kansanterveyden kannalta haitalliseen suuntaan. Tällainen on muun muassa sote-ala, jossa saattaa olla nykyään sokeutta nähdä toiminnan yhteiskuntavaikutuksia, koska tuloksen rahalla mittaaminen on liiketoimintamallina laajasti hyväksyttyä. Lääketiede on valitettavasti valjastettu tällä mittaustavalla tuottamaan sairautta ennemmin kuin terveyttä tai kansanterveyttä. Mitä enemmän lääkärikäyntejä kansalaisilla on, sitä menestyneemmältä lääketieteelliset laitokset näyttävät päättäjien silmissä.
Taustaa tälle kritiikille on e-kirjassani Kansantalouden uudet mahdollisuudet: Kansantalouden uhkat voidaan torjua, pysyvä kansantalous | E-kirja | Ellibs E-kirjakauppa .
Menestyksen mittarikirjoa nykytaloudessa pitää lisätä. Tietokoneet ja oletettavasti paljon kehuttu älytekniikka luo uusia mahdollisuuksia mitata eri toimialojen menestymistä oikein. Viittaan tässä oikein-sanalla siihen, että ei tietenkään ole oikein, että kansaa palvelevat terveyskeskukset ja sairaalat menestyäkseen tuottaisivat sairauksia!
Kullekin toimialalle pitää kehittää sellainen menestyksen mittari, jolla suhteutetaan toimiala muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan niin, että niitten menestys ei ole epämenestystä kansantalouden kannalta. Kansantalous sinänsä pitää nähdä maltillisena ja järkevään budjetointiin perustuvana kansakunnan kirjanpitona.
Havainnoin vuonna 2013 yhteiskunnan tilaa ja huomasin, että liikkeellä olevaa rahaa ja rahoitusta on liian vähän kansalaisten hyvinvoinnin tarpeiden toteuttamiseen. Yrityksiä Suomessa menee paljon konkurssiin rahapulan vuoksi. Jopa yksityistaloudet romahtavat rahan puutteeseen, tapahtuu avioeroja ja lasten elämä aikuisten rahapulan ja työttömyyden vuoksi on turvatonta. Tämäkin asia generoi vääränlaista ”menestystä”: erilaiset palveluorganisaatiot voivat tällä osoittaa omaa tarpeellisuuttaan, koska niitten käyttämiselle on syntynyt paljon tarvetta. Tällaisia organisaatioita voivat olla sairaaloitten lisäksi yleistyvä tarve mielenterveyden menetyksestä johtuvalla palvelutarpeelle, velkasaneerauksien lisääntynyt tarve, yksityistalouksien velkaantuminen ja sen myötä syntynyt yleinen vyön kiristämisen tarve.
Jos jotakin myönteistä voidaan sanoa niin sanotun kvartaalitalousajan liiketoiminnasta, se on mielestäni se, että ihmiset Suomessakin ovat alkaneet tottua suurempiin pääomiin ja siten on syntynyt osaamista ja tarvetta alkaa hallinnoida myös pääomia kehittyneen tietotekniikan avulla.
Kansalaistason rahapulan syitä kuuluu löytää ja alkaa kehittyvällä hyvinvointiasenteella sitä paikata. Tietokoneista on rahoituspulaan monipuolisia ratkaisumahdollisuuksia. Tällainen on esimerkiksi kansalaispalkka, joka Suomen talouteen sopisi, koska maassamme on jo useita toteutettuja konsensuspolitiikan mahdollistamia rahoituslaitoksia, kuten työeläkelaitokset ja Kansaneläkelaitos, joiden avulla kansalaispalkan toteuttaminen olisi ehkä vain poliittisen päätöksenteon takana.
Menestyksen mittareita voi olla muukin kuin vain rahallisen tuloksen mittaus. Mutta menestystä pitää voida myös rahoittaa ja siten tuottaa menestymiseen myös rahaa ja rahoitusta. Tähän valtiollisessa toiminnassa on maakohtainen oikeus.
Miten mitataan onnellisuutta? On tehty kansalaiskyselyjä ja voitu todeta, että yleisesti suomalaiset ovat onnellista kansaa.
Eri toimialoille kuuluu tehdä alalle sopiva mittausmalli, joka ei mittauksena vääristä kansantaloutta.
Omakohtainen mittausvääristymä koskee tämän kirjoittajaakin: olen omasta mielestäni menestynyt kirjailijana ja nimenomaan kirjailijana, koska olen julkaissut 21 e-kirjaa ja 4 painettua kirjaa. Mutta minulla ei ole 20 vuoden työstä lainkaan rahallista menestystä, ei lainkaan tuloa työstäni. Minua ei siis yleisesti voida pitää menestyneenä kirjailijana.
Tällaisia mittausvääristymiä lienee alalla kuin alalla ja toivoisin toimialajohtajien löytävän näitä omassa toiminnassaan. Kun menestys mitataan oikein, siihen voidaan tuottaa myös rahallinen tulos. Jos ei tuotettaisi, poliitikkojen löytämä talouden kestävyysvaje jatkuisi, ja monesta talouteen vaikuttavasta toiminnasta jäisi verotulot saamatta kansankunnan kukkaroon.
24.10.2024 Tarja Kaltiomaa
Aihepiiristä aiempi kirjoitukseni: Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuehdotuksia ja malleja | Uusi Suomi Vapaavuoro
