Toisin kuin Israel, Iran sotii toistaiseksi vain sotilaita vastaan.
Uuden Suomen blogeissa useatkin kirjoittajat ovat hehkuttaneet Iranin ohjushyökkäyksen epäonnistumista ja Israelin ilmatorjunnan ylimaallista kykyä torjua 90% ammutuista ohjuksista.
Nämä hehkutukset ovat nyt osoittautumassa Suutariksi.
Helsingin Sanomien Lähi-idän uutisseurannan sotatapahtumia raportoivassa uutisessa HS seuraa kirjoitetaan seuraavasti: ”Israelin armeijan mukaan Iran ampui tiistaina Israeliin noin 200 ohjusta. Armeijan mukaan ohjukset vaurioittivat useita ilmavoimien tukikohtia mutta siviilialueille ei juuri koitunut vaurioita.”
a) Iran onnistui kostoiskussaan ja samalla totesi Israelin ilmatorjunnan heikkoudet.
b) Iran ei tarkoituksella hyökännyt siviilejä vastaan, mikä taas hankaloittaa Israelin kostoiskun perustelemista maailmalle ja erityisesti israelilaisille.
c) Israelin jumalaisen voiman omaava ilmatorjunta ei olekaan kaikkivoipa, mikä pakottaa ajattelemaan myös Iraniin tehtävän kostoiskun jälkeisiä seurauksia.
Israel jatkaa pommituksiaan ns.siviilikohteissa aiheuttaen samalla valtavia siviilitappioita. Jos Israel kaikesta huolimatta sortuu ylimielisyydessään typeryyteen ja tekee liian voimakkaan kostoiskun Iraniin, niin joudummeko Mertarantaa siteeraten toteamaan, että herranjestas sentään mitä sieltä tulee! Iranin ohjusiskut iskut ovat olleet hyvin suunniteltuja ja ne ovat kohdistuneet puhtaasti sotilaallisiin kohteisiin. Siviilivahingot ovat syntyneet romuista, joita on ilmatorjunnan toimesta pudonnut hallitsemattomasti maahan. Ohjushyökkäyksillä on koeteltu Israelin ilmatorjunnan kykyjä ja todettu se voimattomaksi jo yli sadan ohjuksen iskuissa. Entäpä, jos seuraavalla kierroksella tuleekin tuhat ohjusta ja kaikki Tel Aviviin? Israelin hallituksen on pohdittava seuraavaa siirtoaan hyvin tarkasti ja varovaisesti. Kosto lieneekin jonkin syrjäisen öljyvaraston räjäytys Iranissa, jotta saadaan moraalinen hyvitys ja koston kierteeltä sekä seuraavaksi odotettavalta Tel Avivin hävitykseltä vältytään.
Toisaalta valtioissa, joissa Hammurabin laki menee muun lainsäädännön edelle, kaikki on mahdollista. Myös järjettömyydet.
Israel häviää sodan taloudellisessa mielessä, koska sotiminen tekee valtavaa tuhoa sen kansantaloudelle. Sotiminen maksaa Israelin valtiolle miljoonia päivässä, aiheuttaa aineellisia vahinkoja ja sotilaita kaatuu sekä haavoittuu päivittäin.
Keskiverto israelilainen elää kuin suomalainen, ajaa Israelissa kootulla edullisella Subarulla, maksaa pienestä palkastaan kallista vuokraa ja ostaa Suomen hinnoissa olevaa elektroniikkaa ja ruokaa. Sota ei lisää heidän turvallisuuttaan. Sen sijaan se lisää taloudellista epävarmuutta, sekä huolta tulevasta. Moni on saanut kutsun reservin palvelukseen ja he ovat poissa yritysten tuotannosta, josta syystä varsinkin palvelualan yritykset ovat hankalassa asemassa, kun työvoimaa ei ole käytettävissä, kuten normaaliolosuhteissa. Turismi on sakannut liki täydellisesti. Edes toiviomatkalaiset eivät ole niin hulluja, että matkustaisivat tällä hetkellä Israeliin. Sekä ulkomainen että maan sisäinen matkailu ovat merkittäviä elinkeinoja Israelissa ja muodostavat 3–4 % maan bruttokansantuotteesta.
Mitä nyt käynnissä olevat sodat opettavat meille suomalaisille?
Ilmatorjuntaohjuksien määräksi ei riitä muutama kymmenen eikä muutama sata. Niitä on oltava varastoissa tuhansia, koska tulevaisuuden sotia käydään enenevissä märin etäohjattavin tai autonomisin lentolaittein ja erityisesti tarkkuusohjuksilla.
Väestösuojien on oltava kunnossa ja käytettävissä alle vuorokaudessa. Nythän tilanne on se, että useimmat väestönsuojat ovat vuokrattuina yksityiskäyttöön ja toimivat varastoina, parkkihalleina tai liikuntatiloina. Ne ovat myös vahvasti lukittuja eikä niihin pääse, ennen kuin se kuuluisa joku avaa ovet.
