Akava puuttuu lainsäädännössämme jo lähes maantapana ”teknisillä korjauksilla” epädemokraattisesti muutettuihin lakeihin
Esimerkkinä samaan asiaan:
Suomessa myös YVA-lakeja on epädemokraattisesti muutettu vain ”teknisillä korjauksilla”; ja ilman, että ko. YVA-lakiin tehdyistä ”korjauksista” ts. lakiin tehdyistä muutoksista on käyty lainvalmistelulta vaadittavaa huolellista ja riittävää kuulemis- ja lausuntokierrosta.
Kuka vastaa näistä ”teknisten korjausten” aiheuttamista vahingoista asianosaisille ja Suomen monimuotoiselle luonnolle?
Mikä taho puuttuu näiden ”teknisten korjausten” kautta voimaan saatettuihin epädemokraattisiin lakeihin? Onko niillä ”lain voimaa”?
Voiko tällaisen epädemokraattisen valmistelun kautta voimaan saatetun lain soveltamisella saatu päätös saavuttaa ns. ”lain voimaa”?
—
Ovatko tällaiset lainvastaisesti ja epädemokraattisesti valmistellut ”lait” mahdollisessa hallintoriita- ja rikosasiassa eri osapuolia velvoittavia, jos ne muutoksenhauissa sellaisina kiistetään?
Mitä vastaa oikeuskansleri?
—
Uusin esimerkki asiasta:
Ks. sttinfo.fi
Akava: Eduskunta ei tee teknisiä virheitä
Sttinfo.fi 5.9.2024 verkkouutisartikkelin mukaan
– – Paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden lisäosaksi on liitetty eduskunnan jo aiemmin hyväksymää työrauhalainsäädäntöä koskeva muutosesitys. Akavan mielestä tämä sisällöllinen muutos merkitsee tuoreeseen lainsäädäntöön puuttumista ilman yhteistä valmistelua ja keskustelua. – –
Artikkelin mukaan
– – Muutosesityksellä alennettaisiin työnantajalle määrättävää hyvityssakkoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustellut muutosta ”teknisenä korjauksena”, joka on toteutettu ilman kolmikantavalmistelua. – –
