Kuinka Suomi ja Ruotsi uusina Nato-jäsenmaina voivat tulkita kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeuksia eri ilmeisyys-kategorioilla?
Kuinka Suomi ja Ruotsi uusina Nato-jäsenmaina voivat tulkita kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeuksia eri ilmeisyys-kategorioilla?
Jos voivat, mitä siitä seuraa?
Onko Suomi turvattomampi maa omille kansalaisilleen kuin Ruotsi?
Onko Suomi turvattomampi maa myös turvapaikanhakijoille?
—
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 5/2021
Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen
ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle?
– – Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden
merkitys kansallisessa oikeuskäytännössä on
kasvanut ja tuomioistuimet viittaavat erityisesti
Euroopan ihmisoikeussopimukseen aiempaa
enemmän. On tärkeää, että Suomessa tuomiois-
tuimet pystyvät vastaamaan kasvavaan kan-
sainväliseen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden
kehitykseen ja valtiosääntöoikeuden kansainvä-
listymiseen sekä turvaamaan perus- ja ihmisoi-
keuksia niiden mukaisesti. Jos tuomioistuimet
voisivat ratkaista perustuslain 106 §:n alaan
kuuluvat ristiriidat ilman ilmeisyyden vaatimuk-
sen mukanaan tuomaa ristiriidan kategorisoin-
tia ja itserajoitusta, ne voisivat joustavammin
seurata kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita
ristiriitatilanteita ratkaistessaan. Ilmeisyyden
vaatimuksen poistaminen ei tarkoittaisi tuomio-
istuimen toimivallan kasvua suhteessa lainsää-
täjään, sillä lainsäätäjän ja perustuslakivaliokun-
nan toteuttama abstrakti perustuslainmukai-
suuden arviointi säilyisi. Myös tuomioistuimen
arvioinnissa perusoikeusmyönteinen tulkinta
säilyisi ensisijaisena keinona ristiriidan ratkaise-
miseen. – –
s. 12:
- Ruotsissa lainkohdan aiempaan
sanamuotoon kuului ilmeisyyden (uppenbarhet)
vaatimus, joka poistettiin vuonna 2011 voimaan
tulleen perustuslakimuutoksen yhteydessä.45
Ruotsissa yhtenä tärkeänä syynä ilmeisyyden
vaatimuksen poistamiselle mainittiin juuri se,
ettei EU-oikeuden ja Euroopan ihmisoikeusso-
pimuksen säännösten kohdalla ole ilmeisyyden
vaatimusta ristiriitatilanteessa.46 Perustuslain
muutoksen yhteydessä säännökseen lisättiin
myös muistutus siitä, että valtiopäivien tehtävä
on edustaa kansaa, ja että perustuslailla on etu-
sija suhteessa muuhun lainsäädäntöön. - Ruotsin muutos oli meneillään, kun Suomessa tarkas-
teltiin ilmeisyyden vaatimuksen poistamista,
mutta Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, päädyt-
tiin kuitenkin pitämään ilmeisyyden vaatimus
perustuslain 106 §:n etusijasäännöksessä. Se,
että molempien maiden perustuslakien etusijaa
koskevat lainkohdat olivat varsin samankaltai-
sia, ja että Ruotsissa tärkeä perustelu ilmeisyys-
vaatimuksen poistamisesta liittyi perustuslain
asettamiseen ristiriidan arvioinnissa samalle
viivalle EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmis-
oikeusvelvoitteiden kanssa, olisi voinut myös
Suomessa johtaa toisenlaiseen ratkaisuun.
