Alkuaikojen työväenliike | Uusi Suomi Puheenvuoro
Isoisäni isä Matti Mattila e. Mikander (1862-1943) oli 1800-luvun lopussa saanut Ouluun rantautuneesta työväenaatteesta innostuksen lähteen ja oli isoisäni Jaakko Aleksanteri Mattila (1895-1979) kanssa ja oli muiden työväenaatteen innostamien miehien kanssa perustamassa Tyrnävälle maatyöväenliitoa. Hankkivat työväentalon vuonna 1925 ostamalla maatilan Tyrnävän kylästä Roustin tilasta erotetun Vapaus nimisen palstan, joka on käsittääkseni tänäkin päivänä toiminnassa. Isoisäni menetti oman pientilansa pakkohuutokaupassa vuonna 1939, kun piti tärkeämpänä hoitaa työväentalon hankinnasta syntyneet velvollisuudet. Tämän seurauksena isoisäni joutui irtolaiseksi ja hänen lapset sijoitettiin eri maatiloille kasvatettaviksi, kun vaimokin kuoli, eli isoisästäni tuli irtolainen sodan vuosiksi. Tämän vuoksi olen perehtynyt siihen, mistä työväenaatteessa on oikein kyse silloin, kun se haki suuntaansa, jolloin yksi suuntaus näytti olevan kurikkalaisuus, jonka nimi tulee Matti Kurikasta, joka syntyi Inkerimaalla 24.1.1863 ja kuoli Yhdysvalloissa 1.10.1915. Matti Kurikka oli lehtimies, kirjailija, sosialisti, teosofi ja utopisti. Matti Kurikka vastusti erityisesti Kirkkoa, papistoa, porvareita jne., vaikka harrasti kuitenkin tolstoilaisia ajatuksia ja teosofiaa ja oli niiden puolesta puhuja. Kurikka toimi Työmies-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka sosialismi oli omanlaisensa sekoitus tolstoilaista sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi Helsingissä innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan Australiaan. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi. Olen miettinyt sitä, mikä sai työväenliikkeen kiinnostumaan teosofiasta?
Matti Ahde, Timo Hakkarainen ”Matti Ahde – Sähkömies” (WSOY 2013), josta lainaus sivulta 51: ”Akatemia opettajakunta oli monin osin suomalaista huippua… Legendaarinen pasifisti Yrjö Kallinen ja näyttelijä Vilho Siivola olivat innoittavia puhetaidon opettajiani. Yrjö Kallisen ansiosta kiinnostuin teosofiasta. Hänen oppiaineensa oli puhetaito, mutta käytännössä hän puhui vapaasti eri aiheista ja teosofinen ajattelu kulki luentojen punaisena lankana… Jiddu Krishnamurtti oli Kalliselle hyvin tärkeä ajattelija. Kiinnostuin siinä määrin tämän intialaisen julistajan ajatuksista, että hankin hänen teoksensa Kulttuurista on kysymys. Teosofinen ajattelutapa puhutteli minua voimakkaasti. Toimin nykyisin Yrjö Kallisen rahaston puheenjohtajana… Myöhemmin olen toiminut Työväen Akatemian hallituksessa kaksi vuosikymmentä. Edistin tämän minulle tärkeän oppiahjon kehittämistä hankkimalla eduskunta-aloitteilla rahoituksen sen lisätilojen rakentamiseen.”
Kirjallisuutta ja lähteet:
Suodenjoki , S , Salmi-Niklander , K , Seppälä , M-O , Salmesvuori , P , Rajavuori , A , Pollari , M & Heimo , A (toim) ”Lannistumaton : Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia , Nro 1481 2022)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/83a8dd6d-3560-453e-b567-9b6759825a56/content
Wikipedia
Opinnäytetöitä:
Jenna Puttonen ”TOTUUDENETSIJÄT. PEKKA ERVASTIN TEOSOFINEN TULKINTA KALEVALASTA” (Maisterintutkielma Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Syksy 2023)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/92232/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202312118232.pdf?sequence=1&isAllowed=y
