Nato-jäsenyys ei määritä ja rajoita yksittäisen jäsenvaltion toimintaedellytyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Keskustelu Ukraina-avun osalta on laajentunut koskemaan Nato-maiden Ukrainalle lahjoittamien aseiden käytöstä ulottumaan Venäjän maaperälle ja Baltian maiden ja Puolan aktivoituessa nostamaan esiin myös mahdollisuuden länsimaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainan maaperälle, jota Emmanuel Macron on väläytellyt alkuvuonna. Ollenee niin, että Macronin avaus on ollut koepallo, joka heitettiin Kremlin suuntaan sen selvittämiseksi miten Kreml reagoi.
Jens Stoltenberg on pitänyt huolen siitä, että retorisesti ja muodollisesti Nato ei osallistu konfliktiin, johon Nato-käytännössä osallistuu yksittäisten Nato-jäsenmaiden kautta tavalla tai toisella.
Näyttää siltä, että mitä lähemmäksi Venäjän joukot pääsevät Harkovaa ja Dnepr-jokea, sitä kovempi paine kohdistuu niin EU:iin kuin Natoon, olkoonkin, että Nato organisaationa ei muodollisesti ole sodan osapuoli. Naton jäsenmaat, Suomi mukaan lukien toimittaa jo nyt aseita Ukrainaan ja on välillisesti sodan osapuoli kuten useat EU-maatkin.
Mitä tulee länsimaisten joukkojen lähettämiseen Ukrainaan on hyvä kiinnittää huomiota sanamuotojen yksityiskohtiin. Macron ei ole puhunut Nato-joukoista vaan länsimaisista joukoista, joka on eri asia kuin Nato-joukko ja Nato organisaatio.
Jos ja kun Nato organisaationa päättää muodollisesti pysyä sodan ulkopuolella mikään ei estä sitä, että yksittäinen Nato- tai EU-maa ei toimisi omien intressiensä ja turvallisuutensa mukaisesti, jonka Baltian maat ja Puola ovat nostaneet tapetille. Tällöin ei ole muodollisesti kyse Nato-operaatiosta. Vaikka Nato-operaatiosta ei olekaan kysymys yksittäisten valtioiden osalta, Naton 5 artikla takaa jäsenmaiden koskemattomuuden.
On varsin erikoista, että yksittäiset EU -ja Nato-maat, ilman Naton ”sateenvarjoa” eivät voisi edellä mainittuun viitaten osallistua sotaan, mm. joukkojen lähettämisellä Ukrainaan ja sen maaperälle. Naton 5 artikla pitää huolen viimeistään huolen siitä, että kävi niin tai näin, äiti-Venäjän joukot eivät voi ylittää Baltian ja Puolan maiden rajoja.
Raapaisin alla olevan US-blogin puolisen vuotta sitten (10.10.2023), jossa totesin, että ”Silmääni ja korvaani ei ole pistänyt, että medioissa olisi ollut puhetta siitä, että jossakin vaiheessa Ukrainalta saattaa loppua myös miehet/naiset. Mitä silloin tehdään ammuksilla, ohjuksilla, panssareilla ja hävittäjillä? Edellä mainitusta on vedettävissä vain yksi johtopäätös. Se, että lännen tulee – mikäli se haluaa Ukrainaa aidosti auttaa – rantautua myös fyysisesti, mies- ja kalustovoimin Ukrainan rajojen sisäpuolelle ja Itä-Ukrainaan. Muussa tapauksessa Ukrainan läpimurto ei ole mahdollinen.”
Summa summarum:
Mikäli yksittäinen Naton jäsenvaltio päättää lähettää joukkoja Ukrainan maaperälle kyse ei ole Nato-operaatiosta vaan yksittäisen jäsenmaan ratkaisusta. Tällöin Kremlillä ei ole mahdollisuutta vedota Naton hyökkäykseen, koska kyse on yksittäisistä jäsenvaltioista, joita Naton 5 artikla lopulta suojaa. Onkin varsin erikoista, että edellä mainittua näkökulmaa ei Naton päämajassa otettu huomioon. Jokainen suvereeni valtio, riippumatta siitä onko valtio Naton jäsen vai ei, voi tehdä päätöksen siitä miten se eri tilanteisiin reagoi. Nato-jäsenyydellä ei ole toimivaltaa rajoittaa yksittäisten jäsenvaltioiden suvereniteettia ja päätösvaltaa myöskään siltä osin, lähettääkö maa joukkoja Ukrainaan vaiko ei.
