Pisa pielessä – Suomi pielessä
Yli liberaalit arvot ovat on pilannut koulujärjestelmän. Koulusta on tullut kokeiluitten, ideologian levittämisen, hauskanpidon ja viihtymisen paikkoja. Tulokset tippuvat kun lehmän häntä. Maan talous taantuu. Koulujärjestelmä tulee läpi kotaisin uudistaa. Nykyiset järjestelmät ovat liian kalliita ja tehottomia, eivät toimi ja tuottavat liikaa työtä vieroksuvia uusavuttomia kansalaisia. Koulutusajat ovat liian pitkiä ja opiskellaan vääriä tutkintoja ja epäolennaisia asioita. Opiskelu ei saa olla itsetarkoitus, se tulee tapahtua työelämän ehdoilla ja sen tarpeeseen. On tehotonta, että osaaminen ja ammattitaito pitää oppia vasta työpaikoilla ja samalla pitää paljon poisoppia vääriä tietoja ja asenteita.
Koulun tehtävä ja työjärjestys.
Opettaa lapset lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Liikkumaan ja elämään terveellisesti. Vähemmän projekteja ja humaania hömppää. Enemmän vanhan ajan luokka opetusta ja ohjattua käytännön harjoittelua. Kodin hoito, ruoka, vaatteet, koneiden käyttö, pikku remontit kotona. Kaikille pakollinen käytännön ammatin opettaminen, taloustaitojen opettaminen, työelämän rytmin opettaminen, yhteiskunnan toiminnan ja pelisääntöjen opettaminen, kansalaisen lakitiedon opettaminen, yrittäjyyden opettaminen, jne. Ammattikoulun ja lukion opetuksen voisi yhdistää linjavalinnoiksi. Mielestäni nykymuotoinen lukio ja ylioppilaskirjoitus on tarpeeton. Se tulisi korvata valinnaisella, monialaisella ja monitasoisella ammattitutkinnolla.
Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla olisi valitun ammattitutkinnon mukainen ammatti, jolla voi jatkaa työelämään tai lisäkoulutukseen.
Tämä jälkeen voisi valita useasta polusta. 1. Voisi jatkaa työelämään, kuten tehtaaseen, kauppaan, maatalouteen jne. 2. Voisi jatkaa työelämän ylempiin ammattitutkintoihin, kuten mestari, teknikko, poliisi, jne. 3. Voisi myös jatkaa kolmivaiheiseen korkeakouluun. a. insinööri, kandidaatti, jne, b. diplomi-insinööri, maisteri, jne. c. ylin aste tohtori.
Oppivelvollisuuden jälkeen tulee olla elinikäisen jatkuvan oppimisen ja pätevöitymisen polkuja. Kaikkiin oppiarvoihin ja muodolliseen pätevöitymiseen tulee olla myös työkokemuksen, itseopiskelun ja avoimen opiskeluun perustuvia väyliä. Oppiarvoja ja pätevyyksiä tulee voida hankkia myös työn ohessa erillisten näyttökokeiden, opinnäyttötöiden ja tenttien avulla.
Yksi kehityksen jarru on tutkintojen ja muodollisten pätevyyksien tarpeeton puolustaminen ja oman aseman edun valvonta. Norsunluutorneja tulee purkaa. On hölmöä, että pätevä ammattilainen ei kelpaa esim. ammattikoulun, ammattikorkeakoulun tai vaikka yrittäjyyden opettajaksi. Sen sijaan siihen kelpaa täysin sopimaton tohtori, joka on hankkinut tieteellisen hyvin kapea-alaisen koulutuksen, josta ei ole kun vahinkoa kyseisen käytännön ammatin oppimisessa. Tai, että osaava ja taitava ei kelpaa vanhusten tai lasten hoitajaksi.
Uusi tehokas koulutus säästäisi valtavasti rahaa ja palvelisi nykyistä paremmin työelämän tarpeita ja kansantaloutta.